Valtuustoaloite 15.12.2015

Vuoden viimeiseen valtuuston kokoukseen ryhmämme teki oheisen aloitteen. Päivittäinen työmatkani vie teollisuusalueen uudemmalle osalle, liimapuutehtaalle. Todella moni työkavereista on huomioinut työmatkan turvallisuusolosuhteiden takapajuisuuden - aloitteessa toimme näitä seikkoja esille.

Kokonaisuutena on mainittava, että Ely-keskuksella ja kunnalla on jo laadittuna keskustaajaman liikenneturvallisuusarvio, tämä Vesannontien varren kehno tieturvallisuus on siinä jäänyt vaille huomiota. Johtunee siitä, että selvitystä laadittaessa teollisuus ei ollut vielä laajentunut suuntaan, missä liimapuutehdas nykyisellään sijaitsee.

Liimapuutehtaallahan työskentelee satakunta työntekijää, duunarista, kunnossapidosta aina toimihenkilöön saakka - pääosin kahdessa vuorossa.

Olisi hienoa, että yksituumaisuutta löytyisi - ainakin selvittäisimme vähimmäistarpeen. Valaistusolosuhteiden ja kenties pienen jatkomahdollisuuden kevyen liikenteen väylälle. Tätä tukisi varmasti tonttinaapurien, teollisuuden ja tienkäyttäjien näkemykset.

Erikseen on lisättävä, ettei Teollisuustien varteen ole sinällään tarkoituksenmukaista rakentaa kevyen liikenteen väylää. Ulkoliikunta-alueita ja ulkoilureittejä Keiteleellä on kirkonkylällä ja -kylän läheisyydessä - toivoisi että kuntolijat nykyisellään löytäisivät mieluummin sinne. Vaikkakin yleisesti hanke palvelisi monipuolisesti tielläliikkujien turvallisuutta, etusijalla aloitteessamme on työmatkaliikkujien ja raskaan liikenteen kohtaamistilanteiden vähentäminen.

Asia käsiteltäneen ajallaan teknisessä lautakunnassa, tulen pitämään asiassa Keiteleellä työssäkäyvien ihmisten puolta. Halutessamme rahoitus löydetään, nämä pienetkin hankkeet voivat olla kunnan ja Ely-keskuksen yhteishankkeita. Ensiksi selvitetään tarve, sitten kustannukset eri toteutusvaihoehdoin ja sitten järjestetään rahoitus.

Tämä olisi pieni pätkä kevyen liikenteen väylää mutta suuremmanpuoleinen loikka tieliikenneturvallisuudessa.

__________________________________

VALTUUSTOALOITE 15.12.2015

Kevyen liikenteen turvallisuusolosuhteiden parantaminen

Keiteleen keskustaajamassa Vesannontien (552) varressa kulkeva kevyen liikenteen väylä kaipaa parantamista turvallisuusolosuhteisiin. Lisääntynyt kevyen liikenteen työmatka-ajo Teollisuustien suuntaan sekä tieosuudella tapahtuva kuntoliikunta yhdistettynä henkilö- ja tavaraliikenteen kohtaamisiin tieosuudella aiheuttaa turvattomuuden tunnetta tienkäyttäjissä.

Kevyen liikenteen tieosuuden päättyessä (ns. paloaseman liittymään) joutuu kevyt liikenne poikkeamaan Vesannontielle päästäkseen jatkamaan Teollisuustielle. Poikkeaminen Vesannontielle tapahtuu lisäksi valaisemattomalla tieosuudella.

Aiemmin Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Keiteleen kunnan toteuttamassa keskustaajaman lähialueen liikenneverkkoselvityksessä on Teollisuustielle johtava tieosuus jäänyt vähemmälle huomiolle.

Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä esittää Keiteleen kunnalle toivomuksen, että kunta yhteistyössä ELY-keskuksen kanssa kartoittaisi mahdollisuudet Vesannontien (paloaseman liittymän) ja Teollisuustien välisen kevyen liikenteen väylän jatkamiselle tai vaihtoehtoisesti vähintään valaistusolosuhteiden parantamiselle mainitulla tieosuudella.

Eriävä mielipide

KEITELERANNAN OSTAMINEN                                                                                19.10.2015

Kunnanvaltuusto 37 §

ERIÄVÄ MIELIPIDE – KEITELERANNAN OSTAMINEN:

Arvoisa puheenjohtaja, Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä haluaa, että pöytäkirjaan merkitään eriävä mielipiteemme. Kuten asiaa koskevassa keskustelussa toimme ilmi, päätös on mielestämme väärä.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti päätösesityksen hylkäämistä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esitti, ettei Keiterannan kiinteistökauppaan ryhdytä. Täten myöskään investointiosan 200 000 euron määrärahalisäystä ei olisi tarvittu.

Perustelut eriävälle mielipiteellemme (päätösehdotuksen hylkäämiselle):

Keiteleen kunnan ryhtyminen Hotelli Keitelerannan kiinteistökauppaan on vastoin yhteisesti hyväksyttyä kiinteistötoimen strategiaa. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 25.9.2013 pykälässä 27 § TEKNISEN LAUTAKUNNAN VAKANSSIEN KOKONAISTARKASTELU linjannut kiinteistötoimen strategiaa seuraavasti: ”Keiteleen kunnan rakennuskantaa tulee pienentää. Tämä on ainut järkevä tapa pienentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Rakennuskannan pienentäminen voi tapahtua myymällä rakennuksia, purkamalla rakennuksia tai luopumalla niistä muulla tavoin. Kunnan kannattaa keskittyä omassa toiminnassaan tarvitsemiinsa rakennuksiin. Tilojen käyttöastetta tulee nostaa.”

Tämä samainen teknisen lautakunnan päätösasia 27 § kiinteistöstrategialinjauksineen hyväksyttiin myöhemmin kunnanhallituksessa ja –valtuustossa.

Valtuuston (kvalt. 19.10.2015) päätöksen mukaisesti olemme kuitenkin hankkineet merkittävästi lisää kiinteistömassaa, jonka kaikkinainen kunto ja tarkoituksenmukaisuus ei ensisijassa palvele kunnan perustoimintoja.

Päätösesityksessä (myöh. päätöksessä) mainittua korvaavien tilojen kartoitusta ei ole tehty riittävällä avoimuudella eikä riittävässä laajuudessa.

Hotelli Keiteleranta on kuntoselvityksiin pohjaten tekniikaltaan vanhentunut sekä yleiskunnoltaan tyydyttävä, osin jopa heikko. Tulevaisuudessa kiinteistöön arvioidut remonttitarpeet ovat satojen tuhansien eurojen luokkaa, joissakin kunnan sisäisissä arvioissa on vilahdellut 500 000 euron hintalappu. Valtuuston hyväksyttyä Hotelli Keitelerannan kiinteistökaupan, olemme romuttaneet voimassa olleen investointisuunnitelman ja jumiutimme monet ennakkolta tärkeäksi koetut investoinnit.

Olemme eri mieltä kunnan intressistä osallistua turvapaikka- ja hätämajoitusbisnekseen. Yleisesti kunnan tehtävänä ei ole toimia yrittäjänä velka- ja verorahoin, vaan paremminkin olla kannustamassa yrittäjiä sekä mahdollistamassa yritystoimintaa.

Otettaessa huomioon Hotelli Keitelerannan talotekniikan arvoituksellisen kunnon sekä hätämajoitustilojen tuoman käyttöpaineen nousun kiinteistössä, kasvaa riski akuuteista korjaus- ja remonttitarpeista. Valtuuston päätöksen mukaisesti kunnan (veronmaksajien) harteille sälytettiin suuret taloudelliset vastuut remonteista.

Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä esitti päätösesityksenä olleen Hotelli Keitelerannan kiinteistökaupan hylkäämistä ja hankkeeseen liittyneen lisämäärärahaesityksen perumista.

Valtuuston hyväksyttyä päätösesityksen, jättää Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä kirjallisen eriävän mielipiteen tehdystä päätöksestä, ja pyytää samalla eriävän mielipiteemme kirjaamista pöytäkirjan liitteeksi.

Kuntien kykyjen mukaan

Ystäväni (xx xx) esitti hyvän, ajankohtaisen ja täsmentävän kysymyksen (PK 9.9.) taannoiseen kirjoitukseeni maahanmuutosta.

Alkuperäisen kirjoitukseni pontimena oli maakuntalehdissä virinnyt keskustelu turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskusten perustamisista. Tästä keskustelusta välittyi kuva, että tiedotusvälineet ottivat vastaanottokeskusten perustamiseen suurempaa roolia kuin vaaleilla valitut päätöksentekijät.

Omalla kirjoituksellani tahdoin sanoa, että vastaanottokeskusten perustaminen vaatii kunnilta riittävät tilat. Maakuntalehtien esittämät tilaratkaisut eivät mielestäni ole olleet relevantteja – kuntapäättäjät pystyvät tekemään päätöksiä kunnan kiinteistöjen käyttöön liittyen. Eivät esillä olleisiin kolmansien osapuolten kiinteistöjen osalta.

Peruskysymykseen mitä tarkoittaa ehdotukseni ”kuntien kykyjen mukaan toiminta”. Se tarkoittaa tiivistäen sitä, että vastaanottokeskuksia voidaan perustaa paikkakunnille, joissa on osoitettavissa riittävässä mitassa olevia kiinteistöjä. Vastaanottokeskusten kokoluokka on maahanmuuttoviraston kannan mukaan yleisesti vähintään 150-200 turvapaikanhakijan luokkaa. Tällaisia tiloja ei Keiteleellä ole. Ei kunnalla, eikä muillakaan tahoilla.

Vaikka tiloja olisikin, asian etenemisen kuuluisi mielestäni vaatia kuntapäättäjien puoltavan periaatekannan.

Nämä seikat jäivät maakuntalehtien uutisoinnissa kokonaan käsittelemättä, harhauttaen näin kuntalaisia.

Kirjoitukseni viittaus kiintiöpakolaisiin taas tarkoittaa, että näiden hädänalaisten (useimmiten perheitä) puolesta on pienissä kunnissa tehty myönteisiä päätöksiä esim. eräissä Ylä-Savon kunnissa ja Rautalammilla. Näissä tapauksissahan kulut lankeavat maahanmuuttoviraston kautta valtiovallalle, ei siis kunnan kontolle. 

Keiteleellä emme ole kiintiöpakolaisten osalta käyneet virallisia keskusteluja.

Valtakunnallisella tasolla hallituksen maahanmuuttopolitiikka on terävöitynyt. Hampaattomuutta ei ole esiintynyt perussuomalaisilla eikä hallituskumppaneillakaan. Tämän voimme todeta vaikkapa viime päivien uutisoinnista.

Kiitän (xx) hyvästä kysymyksestä sekä Pielavesi-Keitele –lehteä maahanmuuttoon liittyvän uutisoinnin monipuolisuudesta sekä asiapitoisuudesta.

Taakanjako tasapainoon

Kesän mittaan on eri tiedotusvälineissä käyty voimakasta keskustelua maahanmuuttoon liittyvissä kysymyksissä. Eniten keskustelussa on saanut palstatilaa ääripäiden kannattajat. Toisaalta ollaan hyvinkin kielteisiä vieraalle kulttuurille ja toisessa ääripäässä on vilpittömyydessään rajattomalta tuntuva avoimuus maahanmuuttajia kohtaan.

Keskivertokansalainen on käydystä keskustelusta lähinnä hämillään. Jo pelkästään keskustelussa vilahdellut värikäs terminologia ja sekaisin menneet käsitteet maahanmuuttajista, turvapaikanhakijoista ja kiintiöpakolaisista ovat hämmentäneet niin kansalaisia kuin kuntapäättäjiäkin.

Tiedotusvälineet ovat tiedustelleet pienimpienkin kuntien valmiuksia taakanjakoon pakolaiskysymyksissä.

Yleisellä tasolla on todettava, että Ylä-Savoon on aiemmin jo otettu kiintiöpakolaisia. Heidän pakolaisstatuksensa on tunnustettu jo lähtöalueilla ja he saapuvat usein perhekunnittain. Tällaiseen maltilliseen hädässä olevien auttamiseen on suhtauduttava ymmärryksellä. Tähän meitä velvoittaa jo pelkästään lähimmäisen rakkaus – mutta myös kansainväliset velvoitteet. Ymmärtääkseni tällaiseen myös resurssimme riittävät.

Toinen kysymys on kesän mittaan suuriin mittoihin kasvanut turvapaikanhakijoiden määrä. Epäilemättä hekin saapuvat osin konfliktiherkiltä alueilta mutta joukossa on myös tulijoita, jotka pyrkivät verraten vakaista oloista pontimenaan leveämpi elintaso. Esimerkiksi Albaniasta saapuvia turvapaikanhakijoita on jo käännytetty takaisin lähtömaihin.

Turvapaikanhakijoiden tulva on aiheuttamassa pikaisia tarpeita uusille vastaanottokeskuksille. Julkisessa keskustelussa on pienetkin kunnat nostettu asemaan, jossa vastaanottokeskuksia pitäisi perustettaman. Keiteleen kaltaisten pienten kuntien mahdollisuudet vastaanottokeskuksen perustamiseen ovat rajalliset. Samoin kunnan pienuus itsessään olisi väkirikkailta seuduilta saapuville tulijoille haaste. Turvapaikanhakijoiden hakemusten käsittelyajat ovat venymässä yhä pidemmiksi, vuonna 2014 käsittely kesti keskimäärin 170 päivää. Pitkään jatkuva epätietoisuus vastaanottokeskuksissa on omiaan juurruttamaan epäluuloja turvapaikanhakijoiden ja kantaväestön keskuudessa.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi taannoin, että Euroopan valtioiden kestokykyä turvapaikanhakijoiden tulvassa tullaan vastaisuudessa koettelemaan. Ratkaisujen on löydyttävä turvapaikanhakijoiden lähtömaiden liepeiltä – apu sinne on tehokkainta. Lähtömaihin ja lähialueille on löydyttävä rauha ja vakaat olot, sotimisen sijasta.

Kaipaisin julkiseen keskusteluun kohtuullisuutta ja realismia. Toivoisin, että pienten kuntien rajalliset kyvyt vastaanottaa turvapaikanhakijoiden vyöryä tunnistettaisiin ja kuntien itsenäistä harkintaa asioissa kunnioitettaisiin.  

Pienetkin kunnat voivat osallistua kykyjensä mukaan esim. kiintiöpakolaisten vastaanotossa mutta on kohtuutonta odottaa, että jokainen tyhjä majatalo tai tyhjentynyt alakoulu olisi potentiaalinen vastaanottokeskus.

Nälkä laittaa näpertelemään

Kansanedustaja Timo Harakka valkopesee jälkikäteen radiossa SDP:n ryhmäpuheenvuoroa (ke 7.10.). Oikeasti hän kunnioittaa suomalaista viljelijää ja suomalaista maaseutua. Kaunista. Ehkä näin onkin kansanedustaja Harakan kohdalla. Hän vain lukaisi SDP:n ryhmäkannan. Oikeasti hän ei itse ole sitä mieltä, että tuki maaseudulle olisi navettanäpertelyä. Se on ainoastaan hänen edustamansa viiteryhmän kanta.

Olen itsekin työurani aikana näperrellyt navetassa. Alkutuottajana. Maitotilallisena. Tiedän alaan liittyvän näpertelyn haasteet. 

Samalla kun itse näperteli, tuli työllistäneeksi välillisesti suurta joukkoa suomalaista palkansaajaa. Eläinlääkintää, seminologeja, kuljetusyrittäjiä, maatalouskauppaa, maidonjalostus- ja lihateollisuutta, päivittäistavarakauppaa. Listasta saisi pitkän.

Tästä kaikesta alkutuottajan arjesta SDP on valmis käyttämään termiä "navettanäpertely".

Voin kuitenkin melkoisella varmuudella huojentaa SDP:n ja SAK:n mieltä. Nämä navettanäpertelijät, jotka päivittäin suuntaavat arkitöihinsä – heräten aamulla kukonlaulun aikaan ja päättäen työpäivänsä iltamyöhällä - he eivät ole niitä, jotka lähtevät Rautatientorille mielenilmauksiin.

He suuntaavat töihin, navettanäpertelyynsä, jotta meillä olisi ruokaa.