Lauri ideoi ja kirjoitti puheen itse, taisi olla seitsemännellä tai kahdeksannella luokalla.
Vahva puhe.
---
Nykyisessä alati nopeasti muuttuvassa maailmassa moni miettii tilanteiden ja tapahtumien tarkoitusta. Tapahtumien vyöry tuntuu käsittämättömältä.
Usein uutisissa puhutaan sodista ja muista kauheuksista. Kärsimyksestä. Tänä vuonna juhliessamme satavuotista Suomea, juhlimme samalla kansakuntamme vapautta ja itsenäisyyttä.
Elämme tänään vakaata rauhanaikaa. Tärkeät arvomme; vapaus ja itsenäisyys, saattavat tuntua itsestäänselvyyksiltä. Mutta vapaus ja itsenäisyys ovat arvoja, joiden eteen moni suku-polvi on tehnyt mittavia uhrauksia ja ponnisteluja. Ankarat ajat, sotavuodet ja epävarmuus, ovat mitanneet kansamme arvojen lujuutta. Kansamme selviytyminen on sankaritarina.
Pohtimalla voimme ymmärtää, että sotien melskeestä ja kansakuntamme kohtalonyhteyksistä löytyy sankareita. Heitä olivat tavalliset miehet ja naiset, jotka joutuivat kokemaan kaiken sen kauheuden ja menetyksen. He uhrasivat jopa itsensä taatakseen tulevien sukupolvien vapauden. He olivat sankareita.
Sankareitamme ovat veteraanit.
Sana veteraani johtaa juurensa proto-indo-eurooppalaiseen sanaan wetos, jonka kirjaimellinen merkitys on vuosi. Tämä kehittyi latinan sanaksi vetus, josta peräisin on myös latinalainen sana veteres, eli esi-isä. Itse sana veteraani tulee sanasta veteranus, kirjaimellisesti tarkoittaen vanha.
Aika on vierinyt, eikä nykyisellä sukupolvella ole välttämättä enää omakohtaista yhteyttä veteraaneihin, mutta heidän vaikutuksensa elää vieläkin.
Ja tulee elämään läpi kaiken Suomen tulevaisuuden.
Esi-isämme, monesti uudelle sukupolvelle esimerkiksi isoukki, on saattanut olla sotaveteraani. Varmasti meistäkin suurimman osan suvusta löytyy joku, joka kuuluu tähän vanhojen sankareiden joukkoon.
Kiitos heidän taistelunsa, Suomi on nykyään se vapaa, kaunis, oikeudenmukainen ja sinivalkoinen Suomi, jonka mailla ja mannuilla tulevaisuudenkin sukupolvet kasvavat vapaina.
Vaikka aika vie, ja aika tuo; muistot eivät himmene koskaan. Muistoja kukaan ei voi viedä, ja ne elävät pidempään kuin yksikään ihminen voi koskaan elää.
Meidän, nykyisen sukupolven, tärkeä tehtävä on vaalia veteraanisukupolven muistoa nyt ja tulevaisuudessa.
