lauantai 13. elokuuta 2011

Lukemattomat blogit

Nämä blogikirjoitukset ovat usein puuhastelijoiden terapiapajoja. Eihän näitä juuri kukaan lue. Itse olen tällainen puuhastelijaharrastelijakirjoittelija.

Savon Sanomien verkkosivustoltakin löytyy blogeja. Ote on vain ammattimaisempaa. Täytyy oikein mainostaa. Pitkän linjan toimittaja Seppo Kononen pitää blogia. Kannattaa tutustua.

Laitan ihan linkin: Jäljet hiekassa

Koska Konosen kirjoitus on oivallinen ja ylevä pyrin antamaan blogissaan esitettyyn kolmeen suureen kysymykseen vastauksia.

Kuitenkin, ollessamme suurien kysymysten äärellä, en pysty polveilevasta tyylistäni johtuen vastaamaan kuin yhteen kysymykseen kerrallaan.

Yhden blogin puitteissa.

Voinemme näin välttää puisevasta tyylistäni johtuvan raskassoutuisuuden.

Mennään asiaan ja Konosen ensimmäiseen kysymykseen: "Oliko oikein, että vaalien ainoa selvä voittaja jäi vapaaehtoisesti pois hallituksesta?"

Blogistaan löydämme vastauksen. Ei toinna jantella.. Kuitenkin vaalituloksen myötä Kononen salaisesti toivoi kovasti perussuomalaisia "vastuunkantoon". Rivien välistä kun on tulkittavissa vastuunpakoilusta osoittelevaa sormen heristelyä.

On kuitenkin hyvä muistaa (SS:n pääkirjoitusmaneerilaina, suokaa anteeksi) mitä Kononen bloggaili juuri ennen eduskuntavaaleja. Mainiossa blogikirjoituksessaan "Nähdäänkö nyt vuoden 1945 eduskuntavaalien toisinto?"

Kirjoituksessaan Kononen povaili vaalitulosta ja otti historian valossa kantaa kysymykseen onko vaalivoittajan pakko päästä hallitukseen.

No onko pakko? No ei ole pakko.

Verraten kahta blogikirjoitusta minun on vaikea löytää niiden väliltä logiikkaa.

Huhtikuussa (Konosen blogissa) mahdollista vaalivoittajaa ei ole pakko ottaa hallitukseen mutta vaalien jälkeen, elokuussa vaalien voittajan poisjääntiä surraan Narvan marssin tahtiin. "Olikohan se oikein, hallituksesta poisjäänti? No ei se varmasti ollut.."

Konosen viittaus ihmisten poliittisen muistin pituuteen (Hrushtsevin sanoin kaksi päivää) saa uuden merkityksen. Poliittisen blogikirjoittajan poliittisen muistin pituus on pitempi.

Nelisen kuukautta.

Ollaksemme ajan hermolla on kuitenkin hyvä muistaa, että perussuomalaisten gallupkannatus on taittunut. Prosenttiyksikön liukuminen alaspäin on tuonut toki hyvääkin.
Kuppa ja kolera ovat voitettu kanta. KuPS voitti. Kurssit ovat kääntyneet nousuun.

Nimim. Ajan hermolla oleva perussuomalainen maakunnan mies