Tuottajat tarkastusten armoilla

Alkutuottajalla odottaminen on tuttu tunne. Keväällä odotetaan suotuisia sääoloja kylvötöille. Kasvukauden aikana odotetaan milloin maaperää virvoittavaa sadetta, milloin otollisia sadonkorjuuolosuhteita.

Karjatilallinen odottelee tuolloin tällöin eläinlääkäriä – lypsykarjapaikassa vuotellaan hartaasti seminologin vierailua.

Maaseutuviraston yksipuolinen ilmoitus maataloustukimaksatusten siirtymisestä vuonna 2015 isolta osin seuraavalle tilikaudelle ei ollut odottamisen väärti. On käsittämätöntä, että koko maataloussektorille merkittävä asia on ”tuodaan tiedoksi” luonteinen ilmoitusasia.

Perin merkillisiä ovat perusteetkin, mm. elykeskusten tukitarkastajien vähyys ja työkiireet. Erikoista, että valtionhallintoon lukeutuvien elykeskusten työpaineet voivat johtaa kokonaisen tuotannonalan ahdistamiseen. Maksuviivästysten kerrannaisvaikutukset tulevat näkymään mm. rahoitussektorilla sekä maatalouskaupan vaikeuksina.

Maatalousalaan voimakkaasti investoineet nuoret tai muutoin tilojaan kehittäneet tuottajat ovat suuren epävarmuuden kourissa. Tiloistaan pakon edessä luopuvien ja tuotannon lopettavien määrä tulee kasvamaan voimakkaasti – tämäkö on nyt sitä hallittua rakennemuutosta.

Tärkeintä on löytää keinot, jossa maataloustuottajien oikeus työhön sekä asialliseen ansionmuodostukseen turvataan. Nämä ovat kansalaisten perustuslaillisia oikeuksia.

Kaavailut tukimaksatusten viivästyttämiseksi on peruttava, elykeskuksiin on löydyttävä resurssit riittäviin tukitarkastuksiin – vaikka keventämällä ja joustamalla tukitarkastuksia.

Alkutuottajan ei kuulu toimia maaseutuviraston ja elykeskusten säästöjen luotottajana.

Palkansaaja odottaa saavansa tilinauhan sovitusti ja ajallaan, näin täytyy olla myös alkutuottajan laita. On kohtuullista, että maataloustukien maksatus tapahtuu samana kalenterivuonna kuin niitä on haettukin.

Valtuustoryhmämme aloite kvalt 13.10.2014

Valaistun pururadan kunnostaminen

 

Liikuntapaikkojen yleiskunto on saanut usein kiitosta Keiteleellä. Lähiliikuntapaikkojen tarjonta on kunnassamme oikeutettu ylpeydenaihe.

Kuntalaisilta on tullut kuitenkin palautetta valaistun pururadan kehnosta kunnosta. Keväisessä valtuustoseminaarissa oli vanhustyön hyvinvointisuunnitelman kirjauksissa huomioitu jopa pururadan puuttuminen, aivan näin tilanne ei ole. Valaistu pururata 1,7 km on – mutta purua ei. Myös yksittäisiltä kuntalaisilta on tullut palautetta asiasta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että tekninen toimi liikuntapaikkojen kunnossapidon osalta sekä liikuntatoimi liikuntapaikkojen tarjonnan osalta selvittää, mikä on valaistun pururadan päivän kunto ja mitä mahdollisia kunnostustoimia pururata tarvitsee.

Omakohtainen tutustuminen pururataan on osoittanut, että ratapohja tarvitsee täyttöainetta, mikäli mielimme kutsua rataa pururadaksi.

Yleisesti liikuntapaikkojen hyvällä hoidolla voimme osoittaa, että kuntalaiset löytävät liikuntapaikat hyvin ja käyttävät liikuntapaikkoja aktiivisesti. Viime vuosina pururata on kuntonsa puolesta ollut vajaakäytössä. Toivottavat parannukset pururadan kuntoon voivat olla tehokas keino ohjata liikuntaharrastajia oikeille liikuntapaikoille – pois esim. ”Teollisuustien lenkiltä” raskaan liikenteen seasta.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivoo, että tekninen toimi sekä liikuntatoimi tarkastelevat mainitun valaistun pururadan kunnon ja parannustarpeet, sekä laativat kustannusarvion mahdollisista kunnostuksista. Edelleen toivomme, että mahdollisten kunnostustöiden kustannukset sisällytettäisiin tulevan vuoden investointiohjelmaan.

Keiteleellä 13.10.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä