Mistä näitä aplodeja tulee?

Aplodeeraus on vaikea laji.

Olisi helpompaa puhua käsien taputtamisesta.

Molemmilla tarkoitetaan rytmikästä kannustamista, joka tapahtuu avoimia kämmeniä vastakkain lyömällä. Siitä lähtee räpyttämiseltä kuulostava ääni.

Viikolopun täpytyksiä ja taputuksia kuultiin useilla paikkakunnilla.

Demarit taputtelivat kämmeniään Siilinjärven torilla lauantaina - kylmyydestä johtuen.

Kepu oli kokoontunut Kajaaniin pitämään puoluevaltuuston kokousta. Suomen pitkäaikaisimman naispääministerin, Mari Kiviniemen, pönttöpuheen aikana olisi luullut aplodeerauksia kuultavan.

Mutta ei.

Mitään ei saa, jos ei muista pyytää. "...Nyt ne Kim Il Sung -aplodit", tulihan ne aplodit sitten.

Tapani Kansallahan oli taannoin täysin päinvastainen ongelma. Hän ei kuullut laskea tahteja yleisön aplodien vuoksi ja keskeytti esityksensä.
Kiviniemi keskeytti esityksensä - kun ei kuullut aplodeja.

Toisaalta Kepun puoluevaltuustoväen kämmenien parkkiintumisen ymmärtää; ei ole ollut syytäkään hurrata.

On lautakasoja, on vaalirahoitussotkuja, on haja-alueiden jätevesiasetuksen huopuuta/soutua, on keskinäistä kinaa pottukauppiaan ja ryhmänjohtajan välillä, on gallup lukuja virhemarginaalissa, on pelastettava Kreikat ja Irlannit ja mitä näitä on, oisko ne omatkin pelastettava, on sitä sun tätä isoja annoksia ja lasten annoksia kaikilla mausteilla ja ilman mausteita, on paljon "Asiaa..."

Perussuomalaiset taputtivat Kuopiossa syyskokouksessa ja yleisötapahtumassa puheenjohtaja Timo Soinille. Pääministeri Kiviniemestä poiketen aplodit tulivat pyytämättä. Eivät kuitenkaan yllättäen.

Rivimiehet hurraa ja taputtaa silloin kun on asiaa.

Kuntalaisten asialla

Valtuustokokoukseen sain evästyksiä kuntalaisilta ja tein parhaani pukeakseni evästykset valtuustoaloitteiden muotoon. Tällaisiä:

RUISSUON PUHDASVESIVERKON RAKENTAMISEN AIKAISTAMINEN

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Minulle on kunnanvaltuutettuna tullut toiveita kunnallisen puhdasvesiverkon rakentamiseksi Ruissuon alueelle.

Ruissuon alue kuuluu puhdasvesiverkon kehittämissuunnitelman piiriin ja hankkeelle on osoitettu voimassa olevaan investointisuunnitelmaan 50 000€ määräraha. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2013.

Ruissuon alueen talouksilla on ongelmia veden riittävyyden mutta osin myös veden laadun suhteen. Osa talouksista on joutunut sijoittamaan suuria summia kaivoveden saannin turvaamiseksi sekä erilaisiin suodatinjärjestelmiin veden laatuongelmien ratkaisemiseksi.

Valtuutettuna näen vastuullisena politiikkana sen, että tiukasta kuntatalouden tilanteesta huolimatta, pystymme tarjoamaan kattavan kunnallisen puhdasvesiverkon myös kuntamme reuna-alueille.

Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että Ruissuon alueen talouksille tehdään tarvekartoitus, jolla selvitetään talouksien halukkuus liittyä kunnalliseen puhdasvesiverkkoon. Kartoitus on toteutettava viipymättä lähikuukausien aikana, jotta puhdasvesiverkon rakentamista voidaan aikaistaa.

Olemme tehneet aiemmin valtuustopäätöksiä vedenoton tehostamiseksi ja vesivarannoistamme riittää vettä myytäväksi naapurikuntaan asti. Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että satsauksia tehdään myös kuntamme reuna-alueiden asukkaiden hyväksi.

Puhdas ja riittävä vesi kuuluu jokaiselle kuntalaiselle.

Haatalassa 8.11.2010

Ari Kaunisaho

YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Kiinteistöverojen nostamiseen johtavat syyt ovat tiedossamme. Kiristynyt kuntatalouden tilanne aiheuttaa nostopainetta verokantoihin ja toisaalta on painetta harmonisoida kiinteistöverotus Siilinjärven tasalle.

Kiinteistöveron haittapuolena on, että juuri investoineet rakentajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät joutuvat suurista rakennuspinta-aloista ja verotusarvoista johtuen miltei kohtuuttoman kiinteistöverorasituksen alle.

Se, että rakennusvaiheessa yrittäjät työllistävät itsensä lisäksi kunnan virkakuntaa, pankkia, rauta- ja maatalouskauppaa, alueen rakennusyrittäjiä, pitäisi lukea ansioksi. Niin kunnalle, kuin ennen kaikkea yrittäjälle itselleenkin.

Koveneva kiinteistöverorasitus tuntuu kuitenkin lähinnä rangaistukselta yrittäjyyttä kohtaan.

Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että kunnan elinkeinotyöryhmässä ryhdytään toimiin, joilla tähdättäisiin yrittäjyyden tukemiseen yritystoimintaa aloittelevien tai juuri aloittaneiden kanssa. Koska verohuojennukset eivät voi tulla kysymykseen voitaisiin verorasitusta kompensoida esim. kannusterahalla.

Kannustavasti yrittäjyyteen suhtautuva kunta houkuttelee uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tämän lisäksi kuntamme hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet luovat oivan mahdollisuuden kasvavalle yritystoiminnalle.

Haatalassa 8.11.2010

Ari Kaunisaho

Annettu ääni lasketaan

Kävimme perheen kanssa yhdessä kauppareissun ohella kirkkoherranvirastossa jättämässä srk-vaalien ennakkoäänet. Äänestin toista kertaa kyseisissä vaaleissa.

Srk-vaalien ominaisuutena on vankka henkilövaalin tuntu. Ihmiset äänestävät mieluusti tuttua ja läheistä henkilöä monesti tämän puoluekannasta riippumatta.

Monen seurakuntalaisen mielestä puoluepolitiikkaa ja seurakuntavaaleja ei tule sotkea keskenään. Olen osittain samaan mieltä.

Valitsijayhdistysten listoja rakentaessa puoluepolitiikalla on roolinsa. Listojen kokoamisessa järjestötoiminnasta, poliittisestakin, on etua. Tällainen tausta luo helpoiten verkoston, jonka turvin ehdokkaat listalle siilautuvat.

Pienillä paikkakunnilla puoluepolitiikan valtaryhmä muodostaa helpoiten rungon valitsijayhdistykselle. Käytössä oleva suhteellinen vaalitapa taas muodostaa rajoitteensa ns. pienryhmille. Pieniltä, ehdokasmäärältään kapeilta listoilta on vaikea nousta valtuustoihin vaikka laskennallinen äänimäärä olisi korkeakin.

Maaningalla seurakuntavaaleihin muodostui lopulta kahden valitsijayhdistyksen ehdokaslistat. Jotta puoluepolitiikan merkitys vähenisi tästäkin olisi mielenkiintoinen ajatuskulku sellainen, että kaikki ehdokkaat olisivat samalla pitkällä listalla. Tällöin ei tarvitsisi miettiä suhdelukuja eri valitsijayhdistysten välillä vaan 15 eniten ääniä saanutta tulisi suoraan valituksi.

Toisaalta ei kai puoluetaustaisilla ehdokkailla ole mitään hävettävääkään. Laillista ja vapaaehtoistahan puolueisiin kuuluminen tai kuulumattomuus on. Seurakuntalaisissa on eri puolueisiin kuuluvia. Miksei siis myös srk-vaaliehdokkaissakin.

Niin, äänestin toisen kerran srk-vaaleissa. Viime kerralla äänestin tuttua lähellä asuvaa ehdokasta. Tällä kertaa ehdokas löytyi vielä lähempää.