Kokemus käyttöön

Ensi vuoden toukokuussa käytävien Eu-parlamenttivaalien ehdokasasettelun tiimoilta käydään jo vakavia tunnusteluja. Osa ehdokkaista on jo nimetty ja loppujen paikkojen osalta käydään pohdintoja.

Ehdokasasettelun kriteerit vaihtelevat varmasti eri ryhmien välillä. Itsestään selvät asiat sinkoilevat keskustelussa suurina viisauksina.

Kenellekään ei tietenkään ole yllätys, että koko maa on yhtä vaalipiiriä. Äänestäjä saa valita ehdokkaansa vapaasti mistä päin Suomea tahansa.

Äänestyskäyttäytymisestä edellisissä Eu-vaaleissa sekä myös eduskuntavaaleissa voidaan kuitenkin tehdä yhtäläiset havainnot.

Ehdokkaan kotipaikkakunnalla on merkitystä. On melkeinpä sääntö, että sieltä mistä on ehdokas, on tämän edustaman ryhmän suhteellinen kannatus suurempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Karrikoiden on siis aina perusteltua hakea ehdokasta omalta paikkakunnalta.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Ehdokkaan keräämällä kannatuksella on oltava riittävää säteilyvaikutusta myös lähialueiden äänestäjäkuntaan.

Ehdokkaan on siis pystyttävä olemaan vakavasti otettava alueellinen ehdokas, jotta äänisaaliista kertyisi merkittävä.

Lopulliset ehdokasvalinnat tehdään eri ryhmien välillä verraten samankaltaisilla menetelmillä. Ehdokkaiksi ilmoittaudutaan "valintaryhmälle" tai tai henkilöä esitetään ehdokkaaksi  esim. piirijärjestön puitteissa. Ehdokaskandidaatit valinnee sitten lopulta puoluevaltuusto tai puoluehallitus, hiukan eri ryhmistä riippuen.

Enimmillään ryhmät asettavat 20 ehdokasta. Olisi äärettömän hyvä asia, että ehdokkaita tulisi mahdollisimman kattavasti ympäri valtakuntaa. Toki painopisteen tulee olla väkirikkaimmilla alueilla mutta itäinen Suomi ansaitsee myös ehdokasasettelussa omansa.

Ajatellaanpa Perussuomalaisten kannatusta edellisissä eduskuntavaaleissa, itäisissä maakunnissa olimme hyvinkin toiseksi suurin ryhmä. Äänestäjäpotentiaalia siis olisi.

On vain tehtävä työtä sen asian eteen, että yhteinen ehdokas valikoituisi myös näiltä kairoilta. Mikäli emme edes vakavasti yritä vaikuttaa asiaan, on vaarana, että äänestäjäpotentiaalista luiskahtaa iso osa sellaisille ryhmille, joilla on vaaleihin osoittaa itäsuomalaisia ehdokkaita.

Samalla myös suhteellinen ääniosuus valtakunnallisesti enemminkin tipahtaa kuin nousee vaikka kuinka puhutaan valtakunnallisesta, yhdestä yhteisestä vaalipiiristä.

On pystyttävä ottamaan oppia muista ryhmistä. Edellisissä Eu-parlamenttivaaleissa Keskusta sai omalla itäsuomalaisella ehdokkaalla ja hyvällä vaalityöllä parlamenttiin edustajan Varkaudesta. Kaikki on mahdollista kun nähdään yhteistyön merkitys ja yhteinen päämäärä tavoittelemisen arvoiseksi.

Lannistuneena ei kisaan kannata lähteä. Eu-vaaleihin kuten myös eduskuntavaaleihin lähdetään tasapuolisista lähtöasetelmista. Ehdokkaita on kaikilla suurilla ryhmillä saman verran, joten ehdokasasettelun, vaalityön sekä ohjelmallisella onnistumisella ratkaistaan vaaleissa läpimenijät.

Pidän maakuntaa kohtaan lannistavana sellaista ajattelua, että "oma ehdokas" on jollain tapaa lyöty lukkoon jo tässä vaiheessa. Elämään täytyy suhtautua uteliaasti, on katsottava, millaiseksi ehdokasasettelu lopulta muotoutuu. Siihen on pyrittävä vaikuttamaan.

Itä-Suomen asioihin Eu-tasolla on helpompi vaikuttaa - tai edes yrittää vaikuttaa - lähempänä Kuopion kuin Helsingin kauppatoria.

Luotan siihen, että itäsuomalainen ehdokas löytyy ja piirijärjestöjen kuurupiilo loppuu. Yhteinen työ Eu-vaaleja kohti on syytä aloittaa nopeasti.

Matka PS:n puoluekokoukseen Joensuuhun

Joensuussa 29.-30.6. järjestettyyn Perussuomalaisten 10. puoluekokoukseen osallistui joukko Perussuomalaisten luottamushenkilöitä myös Keiteleeltä ja Pielavedeltä. Tapahtuma luonnehdittiin julkisuudessa kesän merkittävimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi poliittiseksi tapahtumaksi. Vankan puolitoistatuhantisen osallistujajoukon lisäksi tapahtumaan osallistui satapäinen toimittajakunta.

Tapahtumat alkoivat toritapahtumalla Joensuun kauppatorilla lauantaiaamuna. Tervetulopuheen ja musiikkiesitysten lisäksi torikansaa innosti puheenjohtaja Timo Soinin puhe. Jo aamusta lämpimänä ja aurinkoisena alkanut kokouspäivä sai torin tupaten täyteen väkeä. Ilmassa oli suuren kansanjuhlan tuntua.

 

Kokouspaikalle loi komeat puitteet Joensuu Areena, jonka Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen mainitsi Suomen suurimmaksi puurakenteiseksi rakennukseksi. Joensuu Areena onkin todella oivallinen näyte suomalaisesta puurakentamisen insinööriosaamisesta.

Puheenjohtaja Timo Soinin avauspuheenvuoroa odoteltiin jännityksellä. Olihan sekä kahvipöytäkeskusteluissa että työpaikoilla lyöty ennakkoon viljaltikin vetoa puheenjohtajan mahdollisesta lähdöstä eurovaaliehdokkaaksi. Soinin vastaus kelpasi kokousväelle. Kuten Keiteleellä ja Pielavedellä ounastelimme, valitsi Soini kotimaisen karjalanpaistin Brysselin etanapannujen sijaan.

Merkittävää antia puheenjohtaja Soini puheessa oli lisäksi puolue- ja mediaväelle osoitettu linjaus kaikkinaisen vihapuheen tuomittavuudesta. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen, riippumatta henkilön yhteiskunnallisesta asemasta, elämänkatsomuksesta, iästä, sukupuolesta tai kansallisuudesta.

Puoluekokouksen päätösasioiden tärkeimmällä sijalla oli henkilövalinnat. Ottaen huomioon suuren äänioikeutettujen määrän, äänestys sujui mallikkaasti käytössä olleen sähköisen äänestysjärjestelmän ansiosta. Ehdokkaiden määrä lisäsi äänestyksiä ja aikansa äänestysrumba toki otti. Harmiksemme ehdokkaiden joukossa ei ollut maakunnallista väriä ja näin valinnat kohdistuivat melko etäälle pohjoissavolaisittain katsottuna.

Suurissa valtakunnallisissa tapahtumissa on tärkeätä myös tuttavien ja ystävien tapaaminen. Oman vaalipiirimme kansanedustajat Pentti Oinonen ja Kimmo Kivelä saivat terveisemme. Ei sovi unohtaa maakunnan laita-alueita. Rahaa kaivataan aina vain lähtien vaikkapa liikenneväylien kunnossapidosta ja perusparannuksista.

Luonnollisesti kutsuimme myös puoluejohtoa vierailemaan Pohjois-Savon sydämessä sekä tutustumaan Keiteleen ja Pielaveden virkeään ja rehtiin peruskansaan.

Puoluekokoukseen osallistuivat Keiteleeltä Anu ja Ari Eevala sekä Ari ja Tiina Kaunisaho. Pielavedeltä puoluekokouksessa olivat Liisa Salmi, Olavi Järvisalo ja Yrjö Louhisuo.

 

Noh, sattuuhan sitä

Juhannuksen kahta puolta on kaupan alalla perinteisesti ollut alennusmyynnit. Uuden sesongin alta on vanhaksi jäävä materiaali myyty huokealla. Vanhasta on osattava luopua jotta rekit voidaan täyttää muotitavaralla.

Samalla tavoin voi miettiä toisinaan yhdistystoiminnassakin. Vanhojen on väistyttävä ajallaan uusien voimien tieltä.

Kevätkokouksen ajoittuessa juhannusta edeltävään viikonloppuun voidaan syystä pohtia järjestön onnistumista. Mitä sanovat säännöt vuosikokouksen ajankohdasta.

Tärkeämpää kuin sääntöjen yksisilmäinen noudattaminen on kuitenkin niiden tulkitseminen. Myöhästyneelle ajankohdalla voi olla syynsä. Ja onkin. Tärkeintä on pitää sääntömääräiset kokoukset.

Sisältö on kuitenkin se tärkein asia. Sitä on syytä pohtia.

Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry piti kevätkokouksen Iisalmessa 15.6.2013.

Kokouksen jossa voi sanoa kaiken menneen vähän niin ja näin tai ainakin aika paljon sinne päin.

Vuosikokousta edelsi piirihallituksen kokous. Vuosikokouksen piti alkaa klo 15.00 ja kokousta edeltää ruokailu alkaen klo 14.00.

Tietenkään kukaan ei varmistanut, että ruoka tuodaan paikalle klo 14.00. Sitähän siinä sitten odoteltiin kun selvisi että ruoka on tulossa klo 15.00. Noh, sattuuhan sitä.

Vuosikokousta päästiin aloittamaan tietenkin joskus 15.00 jälkeen, kuitenkin saman vuorokauden puolella.

Järjestäytyminen kesti siinä tunnin verran. Sen verran kestää kinastella, ovatko kaikki paikallisyhdistysten syyskokouksissaan valitsemat viralliset vuosikokousedustajat äänioikeutettuja. Joissain paikoin on vain niin vaikeaa jos Pielaveden vuosikokousedustajalle myönnetään äänioikeus. Jossain Varkauden ja Iisalmen suunnilla. Noh, sattuuhan sitä.

Vuosikokousta saapui läsnäolollaan kunnioittamaan vaalipiirimme kansanedustaja sekä puoluetoimiston edustajia. Kokousväkeä patisteltiin vieraiden puheitten ajaksi kahvinjuontiin. Pois kokoustiloista.

Joku saattasi ajatella, että tämä ei ole kovin kunnioittavaa vierailijoita kohtaan. Noh, sattuuhan sitä.

Koska istuin eturivissä, en poistunut kokoustilasta vierailijoiden puheitten aikana. Tämä saattoi olla myös kunnioitusta vierailijoita kohtaan.

Sääntömääräiset kokousasiat veivätkin sitten lopun ajasta. Melko tarkkaan. Kokoustilat oli varattu käyttöömme klo 18.00 saakka. Olihan siinä vielä sillä tavalla, että vuosikokouksen olisi pitänyt päättyä jo ennen klo 17.00 alkaakseen tällöin henkilövalintoja sisältävä piirihallituksen kokous.

Mutta venyyhän vuosikokous kun on muissa asioissa syyteltävä nämä ja nuo paikallisyhdistykset eli on kinasteltava keskenämme. Kuka vei kovaääniset, kuka hajotti tätä ja tuota paikallisyhdistystä sekä niin edelleen ja.. Noh, sattuuhan sitä.

Sitten tulikin kiire laittaa reppua pykälään. Kello kun kiisi - eikä valmista tullut. Äkkiä etsimään varalaskeutumispaikkaa vielä kolmannelle kokoukselle. Mutta. Noh, sattuuhan sitä.

Pidettiin sitten vielä piirihallituksen kokous jossa päätettiin ennalta sovittuja asioita sekä sellaisia asioita, joita ei ollut etukäteen lainkaan esityslistalla. Noh, sattuuhan sitä.

Mitä tästä kaikesta jäi käteen?

Paljonkin.

Arvomaailman alasajo - kaikkinainen ja täysimääräinen.
Moraalin rappio ja henkinen pahoinvointi.
Järjestötoiminnan alkeiden lokaan polkeminen.
Toisen ihmisen tasapuolinen (kaltoin)kohtelu ja epäkunnioittava käytös - olipa kyseessä kansanedustaja, järjestösihteeri tai rivijäsen.

Harmi kun kaikki edellämainitut asiat ovat vastoin omaa oikeuskäsitystäni ja -tajuani.

Tällaista on kuitenkin arki Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:ssä.

Mutta sattuuhan sitä.

Veikkoja tarvitaan tänäänkin

Tiistaina 11.6.2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta Veikko Vennamon syntymästä. Vennamon henkilökuvaa ja virka- sekä poliittista uraa on kuvattu viime päivinä mediassa kuvin ja kirjoituksin. Viime viikonloppuna Lapinlahdella, Alapitkän kylällä sijaitsevan asutusmuseon seutuvilla sijaitsevalla Veikko Vennamon muistomerkillä vietettiin lähestyvää vuosipäivää ennakoiden muistojuhlaa.

Juhlapuheiden pääpaino oli nostaa esiin Vennamon toiminta asutustoiminnan johdossa. Tämän työn merkittävin saavutus oli tarjota sotien runtelemalle kansalle toivoa. Sotien seurauksena kotiseutunsa joutui jättämään yli 400 000 suomalaista. Heistä tuli siirtoväkeä, kuten silloin sanottiin.

Millainen on lie ollut tuon "siirtoväki" termin tunnelataus silloin. Varmasti asianomaiset saivat pahempaakin kuulla ja kärsiä pahemmastakin kuin pelkästä nimittelystä.

Ja muutakin pohdittavaa oli. Työ kävi terapiasta.

Asutustoiminnan piiriin kuului oleellisesti karjalaisväestön lisäksi rintamamiestilojen perustaminen. Sodassa rintamalla taistelleiden miesten perheille lohkottiin asutustoiminnan ohessa maat ja mökkien paikat.

Tarjoutui mahdollisuus oman elämän rakentamiseen vakiintuviin rauhan ajan oloihin.

Veikko Vennamon henkilökuvassa kietoutuu ensin virkaura valtion palveluksessa ja heti sotien jälkeen poliittinen ura kansanedustajana. Ajan tavan mukaisesti virkaura ja poliittinen ura limittyivät toisiinsa.

Kenties virkaura oli se tekijä, joka tarjosi Vennamolle hyvän tarttumapinnan siirtoväestön ja rintamamiesten arjen epäkohtiin. Tästä yhteydestä Vennamo ammensi ohjelmapuolta poliittiselle uralleen.

Alapitkän muistojuhlassa monissa aikalaiskertomuksissa merkittävää oli ihmisten henkilökohtainen yhteys Vennamoon. Kirjeitä kirjoitettiin virastoon, ministeriöön ja eduskuntaan. Henkilökohtainen vastaus Vennamolta toi helpostusta arjen huoliin ja asiat järjestyivät.

Monella kylällä puhutaan tänäkin päivänä "vennamon sillasta" tai "vennamon tiestä". Näin on ainakin ihmisten muistoissa.

Muistot ja menneiden merkkimiestemme muistaminen ovat tärkeä osa yhteisöjen sielunmaisemaa.

Tämän päivän poliittisessa päätöksenteossa Veikko Vennamon ja hänen perustamansa SMP:n perintöä mielletään jatkamaan Perussuomalaiset. Kuinka kunniakkaasti pystymme tätä perintöä viemään eteenpäin. Sen määrittelee suhteemme ympäröivään maailmaan. Hädässä olevaa on autettava - tulipa tämä mistäpäin maailmaa tahansa.

Paikallistasolla pystymme parantamaan edeltäjään nähden. Merkittävään rooliin nousee tällöin yhteistyökykymme ja -halukkuutemme muihin ryhmiin. Nurkkaan ei pidä ajautua.

Ympäröivään maailman ongelmiin emme voi tarjota ratkaisuja takarivistä. Vastuulliset paikat päätöksenteossa opettavat vastuullisiin päätöksiin.

Kaikessa kohtaa vastahangassa oleminen kuluttaa oman energian. On ymmärrettävä muidenkin pyrkivän hyvään - toisella tavalla kuin me itse. Näkemys vaikkapa siitä, että hallitus on vain kyykyttämässä kansaa, kuulunee kyllä poliittiseen termistöön, mutta ei vastaa useinkaan totuutta.

Arvokkainta SMP:n perinnössä on usko omaan työhön, omiin mahdollisuuksiin ja tukeutuminen vapaaseen demokratiakäsitykseen. Tämän päivän mitassa nuo arvot ovat kaikille ryhmille yhteisiä.

Syyskokoustiedote

Keiteleen Perussuomalaiset ry                                                          TIEDOTE 6.1.13

Keiteleen Perussuomalaiset ry:n syyskokousvalinnat

Keiteleen Perussuomalaiset ry päätti syyskokouksessaan 29.12.2012 seuraavista henkilövalinnoista. Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Ari Kaunisaho. Muut hallituksen jäsenet ovat Ari Eevala ja Tiina Kaunisaho sekä heidän varajäsenet ovat Timo Suomipuro ja Anu Eevala.

Keiteleen Perussuomalaiset ry kannustaa kuntalaisia osallistumaan luontevaan vuoropuheluun tulevista haasteista kuntakentällä.

Tällä hetkellä neljän Nilakan yhteistoiminta-alueen kunnan muodostaman kuntakokonaisuuden mahdollisuuksiin suhtaudutaan toiveikkaasti seuraavin varauksin.

Keiteleen Perussuomalaiset ry odottaa keskusteluun myös kriittisempää suhtautumista. Pelkästään omassa pitäjässä vallitseva rikkumatonkin kannatus Nilakan kunnalle, ei yksin riitä.

Toteutuakseen Nilakan kunta edellyttää kaikilta yhteistoiminta-alueen kunnilta vankan yhteisen tahtotilan. 

Jokaiselle kunnalle tulisi eteen pohdintoja toimintojen tehostamisesta ja uudelleenjärjestämisestä.

Myös pohdinnat siitä, jäisikö Nilakan kunta kuitenkin vain välivaiheeksi, ovat aiheellisia. Valtiovallan suhtautuminen Nilakan kunta –hankkeeseen ei liioin ole tiedossa. Maan hallituksen kuntarakenneuudistuksen väestöpohjavaatimus, 20 000 asukasta, ei ainakaan Nilakan kunta –hankkeessa tule toteutumaan.

Nilakan yhteistoiminta-alueen murentuminenkin on otettava huomioon. Jos tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin, ei mitään yksittäistä kuntaa saa syyllistää epäonnistumisesta. Samoin tällaisessa tilanteessa on oltava selvillä vaihtoehdot siitä, minne yhteistoiminta jatkossa suunnataan.

Maan hallituksen kaavaileman Iisalmen liitossuunnan suhteen Keiteleen Perussuomalaiset ry on eri mieltä. Keiteleen Perussuomalaiset ry suuntaa viime käden liitossuunnaksi mieluummin Kuopion.

Keiteleen Perussuomalaiset ry haluaa, että odotettavissa olevat kuntarakennemuutokset vahvistaisivat maakuntaa, koko Pohjois-Savoa. Tämä keskustelu on loistanut julkisuudessa poissaolollaan.

Muistettava on myös, että Nilakan kunta –hanke on vasta esiselvitysasteella. Lopullinen päätös asiasta kuuluu kuntien valtuustoille.

Keiteleellä Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostaa asiaan oman kantansa myöhemmin.

Ari Kaunisaho

puheenjohtaja

Keiteleen Perussuomalaiset ry