Aplodeeraus on vaikea laji.
Olisi helpompaa puhua käsien taputtamisesta.
Molemmilla tarkoitetaan rytmikästä kannustamista, joka tapahtuu avoimia kämmeniä vastakkain lyömällä. Siitä lähtee räpyttämiseltä kuulostava ääni.
Viikolopun täpytyksiä ja taputuksia kuultiin useilla paikkakunnilla.
Demarit taputtelivat kämmeniään Siilinjärven torilla lauantaina - kylmyydestä johtuen.
Kepu oli kokoontunut Kajaaniin pitämään puoluevaltuuston kokousta. Suomen pitkäaikaisimman naispääministerin, Mari Kiviniemen, pönttöpuheen aikana olisi luullut aplodeerauksia kuultavan.
Mutta ei.
Mitään ei saa, jos ei muista pyytää. "...Nyt ne Kim Il Sung -aplodit", tulihan ne aplodit sitten.
Tapani Kansallahan oli taannoin täysin päinvastainen ongelma. Hän ei kuullut laskea tahteja yleisön aplodien vuoksi ja keskeytti esityksensä.
Kiviniemi keskeytti esityksensä - kun ei kuullut aplodeja.
Toisaalta Kepun puoluevaltuustoväen kämmenien parkkiintumisen ymmärtää; ei ole ollut syytäkään hurrata.
On lautakasoja, on vaalirahoitussotkuja, on haja-alueiden jätevesiasetuksen huopuuta/soutua, on keskinäistä kinaa pottukauppiaan ja ryhmänjohtajan välillä, on gallup lukuja virhemarginaalissa, on pelastettava Kreikat ja Irlannit ja mitä näitä on, oisko ne omatkin pelastettava, on sitä sun tätä isoja annoksia ja lasten annoksia kaikilla mausteilla ja ilman mausteita, on paljon "Asiaa..."
Perussuomalaiset taputtivat Kuopiossa syyskokouksessa ja yleisötapahtumassa puheenjohtaja Timo Soinille. Pääministeri Kiviniemestä poiketen aplodit tulivat pyytämättä. Eivät kuitenkaan yllättäen.
Rivimiehet hurraa ja taputtaa silloin kun on asiaa.
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
maanantai 8. marraskuuta 2010
Kuntalaisten asialla
Valtuustokokoukseen sain evästyksiä kuntalaisilta ja tein parhaani pukeakseni evästykset valtuustoaloitteiden muotoon. Tällaisiä:
RUISSUON PUHDASVESIVERKON RAKENTAMISEN AIKAISTAMINEN
Ari Kaunisaho
RUISSUON PUHDASVESIVERKON RAKENTAMISEN AIKAISTAMINEN
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Minulle on kunnanvaltuutettuna tullut toiveita kunnallisen puhdasvesiverkon rakentamiseksi Ruissuon alueelle.
Ruissuon alue kuuluu puhdasvesiverkon kehittämissuunnitelman piiriin ja hankkeelle on osoitettu voimassa olevaan investointisuunnitelmaan 50 000€ määräraha. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2013.
Ruissuon alueen talouksilla on ongelmia veden riittävyyden mutta osin myös veden laadun suhteen. Osa talouksista on joutunut sijoittamaan suuria summia kaivoveden saannin turvaamiseksi sekä erilaisiin suodatinjärjestelmiin veden laatuongelmien ratkaisemiseksi.
Valtuutettuna näen vastuullisena politiikkana sen, että tiukasta kuntatalouden tilanteesta huolimatta, pystymme tarjoamaan kattavan kunnallisen puhdasvesiverkon myös kuntamme reuna-alueille.
Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että Ruissuon alueen talouksille tehdään tarvekartoitus, jolla selvitetään talouksien halukkuus liittyä kunnalliseen puhdasvesiverkkoon. Kartoitus on toteutettava viipymättä lähikuukausien aikana, jotta puhdasvesiverkon rakentamista voidaan aikaistaa.
Olemme tehneet aiemmin valtuustopäätöksiä vedenoton tehostamiseksi ja vesivarannoistamme riittää vettä myytäväksi naapurikuntaan asti. Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että satsauksia tehdään myös kuntamme reuna-alueiden asukkaiden hyväksi.
Puhdas ja riittävä vesi kuuluu jokaiselle kuntalaiselle.
Haatalassa 8.11.2010
Ari Kaunisaho
YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Kiinteistöverojen nostamiseen johtavat syyt ovat tiedossamme. Kiristynyt kuntatalouden tilanne aiheuttaa nostopainetta verokantoihin ja toisaalta on painetta harmonisoida kiinteistöverotus Siilinjärven tasalle.
Kiinteistöveron haittapuolena on, että juuri investoineet rakentajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät joutuvat suurista rakennuspinta-aloista ja verotusarvoista johtuen miltei kohtuuttoman kiinteistöverorasituksen alle.
Se, että rakennusvaiheessa yrittäjät työllistävät itsensä lisäksi kunnan virkakuntaa, pankkia, rauta- ja maatalouskauppaa, alueen rakennusyrittäjiä, pitäisi lukea ansioksi. Niin kunnalle, kuin ennen kaikkea yrittäjälle itselleenkin.
Koveneva kiinteistöverorasitus tuntuu kuitenkin lähinnä rangaistukselta yrittäjyyttä kohtaan.
Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että kunnan elinkeinotyöryhmässä ryhdytään toimiin, joilla tähdättäisiin yrittäjyyden tukemiseen yritystoimintaa aloittelevien tai juuri aloittaneiden kanssa. Koska verohuojennukset eivät voi tulla kysymykseen voitaisiin verorasitusta kompensoida esim. kannusterahalla.
Kannustavasti yrittäjyyteen suhtautuva kunta houkuttelee uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tämän lisäksi kuntamme hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet luovat oivan mahdollisuuden kasvavalle yritystoiminnalle.
Haatalassa 8.11.2010
Ari Kaunisaho
torstai 4. marraskuuta 2010
Annettu ääni lasketaan
Kävimme perheen kanssa yhdessä kauppareissun ohella kirkkoherranvirastossa jättämässä srk-vaalien ennakkoäänet. Äänestin toista kertaa kyseisissä vaaleissa.
Srk-vaalien ominaisuutena on vankka henkilövaalin tuntu. Ihmiset äänestävät mieluusti tuttua ja läheistä henkilöä monesti tämän puoluekannasta riippumatta.
Monen seurakuntalaisen mielestä puoluepolitiikkaa ja seurakuntavaaleja ei tule sotkea keskenään. Olen osittain samaan mieltä.
Valitsijayhdistysten listoja rakentaessa puoluepolitiikalla on roolinsa. Listojen kokoamisessa järjestötoiminnasta, poliittisestakin, on etua. Tällainen tausta luo helpoiten verkoston, jonka turvin ehdokkaat listalle siilautuvat.
Pienillä paikkakunnilla puoluepolitiikan valtaryhmä muodostaa helpoiten rungon valitsijayhdistykselle. Käytössä oleva suhteellinen vaalitapa taas muodostaa rajoitteensa ns. pienryhmille. Pieniltä, ehdokasmäärältään kapeilta listoilta on vaikea nousta valtuustoihin vaikka laskennallinen äänimäärä olisi korkeakin.
Maaningalla seurakuntavaaleihin muodostui lopulta kahden valitsijayhdistyksen ehdokaslistat. Jotta puoluepolitiikan merkitys vähenisi tästäkin olisi mielenkiintoinen ajatuskulku sellainen, että kaikki ehdokkaat olisivat samalla pitkällä listalla. Tällöin ei tarvitsisi miettiä suhdelukuja eri valitsijayhdistysten välillä vaan 15 eniten ääniä saanutta tulisi suoraan valituksi.
Toisaalta ei kai puoluetaustaisilla ehdokkailla ole mitään hävettävääkään. Laillista ja vapaaehtoistahan puolueisiin kuuluminen tai kuulumattomuus on. Seurakuntalaisissa on eri puolueisiin kuuluvia. Miksei siis myös srk-vaaliehdokkaissakin.
Niin, äänestin toisen kerran srk-vaaleissa. Viime kerralla äänestin tuttua lähellä asuvaa ehdokasta. Tällä kertaa ehdokas löytyi vielä lähempää.
Srk-vaalien ominaisuutena on vankka henkilövaalin tuntu. Ihmiset äänestävät mieluusti tuttua ja läheistä henkilöä monesti tämän puoluekannasta riippumatta.
Monen seurakuntalaisen mielestä puoluepolitiikkaa ja seurakuntavaaleja ei tule sotkea keskenään. Olen osittain samaan mieltä.
Valitsijayhdistysten listoja rakentaessa puoluepolitiikalla on roolinsa. Listojen kokoamisessa järjestötoiminnasta, poliittisestakin, on etua. Tällainen tausta luo helpoiten verkoston, jonka turvin ehdokkaat listalle siilautuvat.
Pienillä paikkakunnilla puoluepolitiikan valtaryhmä muodostaa helpoiten rungon valitsijayhdistykselle. Käytössä oleva suhteellinen vaalitapa taas muodostaa rajoitteensa ns. pienryhmille. Pieniltä, ehdokasmäärältään kapeilta listoilta on vaikea nousta valtuustoihin vaikka laskennallinen äänimäärä olisi korkeakin.
Maaningalla seurakuntavaaleihin muodostui lopulta kahden valitsijayhdistyksen ehdokaslistat. Jotta puoluepolitiikan merkitys vähenisi tästäkin olisi mielenkiintoinen ajatuskulku sellainen, että kaikki ehdokkaat olisivat samalla pitkällä listalla. Tällöin ei tarvitsisi miettiä suhdelukuja eri valitsijayhdistysten välillä vaan 15 eniten ääniä saanutta tulisi suoraan valituksi.
Toisaalta ei kai puoluetaustaisilla ehdokkailla ole mitään hävettävääkään. Laillista ja vapaaehtoistahan puolueisiin kuuluminen tai kuulumattomuus on. Seurakuntalaisissa on eri puolueisiin kuuluvia. Miksei siis myös srk-vaaliehdokkaissakin.
Niin, äänestin toisen kerran srk-vaaleissa. Viime kerralla äänestin tuttua lähellä asuvaa ehdokasta. Tällä kertaa ehdokas löytyi vielä lähempää.
lauantai 23. lokakuuta 2010
Huolella mitattu, väärä tulos?
Mielipidetiedusteluja sekä kannatusmittauksia tehdään kiihtyvään tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jotakin on tapahtumassa. Jotakin jännää.
Vaalit on tulossa. Sen takia kaiken maailman tutkimuksia, tiedusteluja ja mittilöintejä tehdään.
Erilaisten kyselyjen tuloksia ruoditaan poliittisten toimittajien ja tutkijoiden sekä kilpailevien ryhmien kesken.
Toimittajat ja tutkijat pyrkivät löytämään kannatuslukemista trendejä. Näillä tarkoitetaan kannatuksen kehityssuuntia. Kun kehityssuunnat on selvillä voidaan analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat kannatuskehitykseen. Jos jollakin ryhmällä on kannatuksessaan nouseva trendi, haetaan syitä kannatuksen kasvulle. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannatuksen nousulle tutkijat ovat löytäneet syyksi protestiliikkeen perinteisiä puolueita kohtaan.
Kilpailevien ryhmien kommenteissa kantavana teemana on ollut Perussuomalaisten arvostelu populisteiksi. Tätä arvostelua on tullut oikealta, vasemmalta ja keskeltäkin.
Mielipidetiedustelut kerätään kolmen-neljän viikon ajalta ja otokset ovat kattavia. Tiedusteluilla jäljitellään kansalaisten miellipideilmastoa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Yksittäinen vastaaja voi toki vastata kysymyksiin puuta heinää mutta suuressa otoksessa hupivastaukset sulautuvat kokonaismassaan.
Arvostellessamme mielipidetiedusteluja, "väärin vastanneita", arvostelemme kansaa.
Minulle sopii hyvin, että poliittinen eliitti hyökkää Perussuomalaisia vastaan populismisyytöksin. Mitä enemmän Perussuomalaisia moititaan sitä suuremmaksi kannatuslukemat kohoavat.
Poliitinen eliitti, perinteinen valtarakenne on huolestunut Perussuomalaisten kannatuksen kasvusta. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kansa päättää kenelle se valtakirjan vaaleissa antaa.
Varmimmin Perussuomalaiset voittavat vaaleissa silloin kun valtapuolueet etukäteen kyseenalaistavat kansan itsemääräämisoikeuden äänestyskäyttäytymisestään.
Vaalit on tulossa. Sen takia kaiken maailman tutkimuksia, tiedusteluja ja mittilöintejä tehdään.
Erilaisten kyselyjen tuloksia ruoditaan poliittisten toimittajien ja tutkijoiden sekä kilpailevien ryhmien kesken.
Toimittajat ja tutkijat pyrkivät löytämään kannatuslukemista trendejä. Näillä tarkoitetaan kannatuksen kehityssuuntia. Kun kehityssuunnat on selvillä voidaan analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat kannatuskehitykseen. Jos jollakin ryhmällä on kannatuksessaan nouseva trendi, haetaan syitä kannatuksen kasvulle. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannatuksen nousulle tutkijat ovat löytäneet syyksi protestiliikkeen perinteisiä puolueita kohtaan.
Kilpailevien ryhmien kommenteissa kantavana teemana on ollut Perussuomalaisten arvostelu populisteiksi. Tätä arvostelua on tullut oikealta, vasemmalta ja keskeltäkin.
Mielipidetiedustelut kerätään kolmen-neljän viikon ajalta ja otokset ovat kattavia. Tiedusteluilla jäljitellään kansalaisten miellipideilmastoa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Yksittäinen vastaaja voi toki vastata kysymyksiin puuta heinää mutta suuressa otoksessa hupivastaukset sulautuvat kokonaismassaan.
Arvostellessamme mielipidetiedusteluja, "väärin vastanneita", arvostelemme kansaa.
Minulle sopii hyvin, että poliittinen eliitti hyökkää Perussuomalaisia vastaan populismisyytöksin. Mitä enemmän Perussuomalaisia moititaan sitä suuremmaksi kannatuslukemat kohoavat.
Poliitinen eliitti, perinteinen valtarakenne on huolestunut Perussuomalaisten kannatuksen kasvusta. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kansa päättää kenelle se valtakirjan vaaleissa antaa.
Varmimmin Perussuomalaiset voittavat vaaleissa silloin kun valtapuolueet etukäteen kyseenalaistavat kansan itsemääräämisoikeuden äänestyskäyttäytymisestään.
sunnuntai 17. lokakuuta 2010
Eroa kaikesta
Kirkosta eroaminen on ollut viime aikoina ennätyksellisen kiivasta. Kiivauteen on kaiketi syynä tiistainen YLEn homoilta. Yksi ohjelma ja siinä vieraana olleiden kirkon edustajien, kansanedustajien ja muiden vieraiden kannanotot homoista ja homoliitoista kirvoittivat tuhatmäärin ihmisiä eroamaan kirkon jäsenyydestä.
Makaaberia seurattavaa on ollut "eroakirkosta.fi" -palvelun lähes reaaliaikainen raportointi päivittäisestä kirkosta eronneiden määrästä. Mittari kirkosta eronneiden määrästä raksuttaa kuin pirssin taksamittari lauantaiehtoona.
Tuliko tiistaisessa homoillassa sitten ilmi jotakin sellaista yllättävää, että kirkosta pitäisi lähteä joukolla pakenemaan? Kirkon edustajien ja konservatiivien kannat olivat etukäteen tiedossa. Samoin homojen toiveet siitä, että kirkon tulee suostua kaikkiin heidän vaatimuksiinsa.
Keskustelussa ilmeni, ettei homoliitot astu voimaan käytävän keskustelun aikana. Konservatiivit eivät ymmärtäneet tarpeeksi vähemmistön tarpeita ja toiveita.
Ilmeisesti tällaisen ymmärtämättömyyden johdosta alkoi kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.
Olen pohtinut asiaa toisinpäin. Jospa ohjelmassa olisikin syleilty veljellisesti ja sisarellisesti. Niin vähemmistöt ja konservatiivit. Kaikki olisivat olleet yhtä mieltä ja sulassa sovussa keskenään. Kättä olisi paiskattu ja sovittu, että keskustelijat hyväksyvät tältä istumalta homoliitot ja vihkikaava olisi ohjelmassa kirjoitettu uuteen uskoon.
Ilmeisesti tällaisen yhteisymmäryksen johdostakin olisi alkanut kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.
---
Eroakirkosta.fi -palvelua voisi kehittää monialaisemmaksi.
Jos olet eri mieltä puolisosi kanssa, siirry eroapuolisosta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä puoluetoverin kanssa, siirry eroapuolueesta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä kaikkien kanssa, siirry eroakaikesta.fi -palveluun.
Makaaberia seurattavaa on ollut "eroakirkosta.fi" -palvelun lähes reaaliaikainen raportointi päivittäisestä kirkosta eronneiden määrästä. Mittari kirkosta eronneiden määrästä raksuttaa kuin pirssin taksamittari lauantaiehtoona.
Tuliko tiistaisessa homoillassa sitten ilmi jotakin sellaista yllättävää, että kirkosta pitäisi lähteä joukolla pakenemaan? Kirkon edustajien ja konservatiivien kannat olivat etukäteen tiedossa. Samoin homojen toiveet siitä, että kirkon tulee suostua kaikkiin heidän vaatimuksiinsa.
Keskustelussa ilmeni, ettei homoliitot astu voimaan käytävän keskustelun aikana. Konservatiivit eivät ymmärtäneet tarpeeksi vähemmistön tarpeita ja toiveita.
Ilmeisesti tällaisen ymmärtämättömyyden johdosta alkoi kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.
Olen pohtinut asiaa toisinpäin. Jospa ohjelmassa olisikin syleilty veljellisesti ja sisarellisesti. Niin vähemmistöt ja konservatiivit. Kaikki olisivat olleet yhtä mieltä ja sulassa sovussa keskenään. Kättä olisi paiskattu ja sovittu, että keskustelijat hyväksyvät tältä istumalta homoliitot ja vihkikaava olisi ohjelmassa kirjoitettu uuteen uskoon.
Ilmeisesti tällaisen yhteisymmäryksen johdostakin olisi alkanut kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.
---
Eroakirkosta.fi -palvelua voisi kehittää monialaisemmaksi.
Jos olet eri mieltä puolisosi kanssa, siirry eroapuolisosta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä puoluetoverin kanssa, siirry eroapuolueesta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä kaikkien kanssa, siirry eroakaikesta.fi -palveluun.
torstai 30. syyskuuta 2010
Seurakuntavaalit
Marraskuussa järjestetään suurimmassa kansankirkossamme seurakuntavaalit. Vaaleissa valitaan kirkkovaltuutetut samaan tapaan kuin kuntavaaleissa valitaan kunnanvaltuutetut.
Olen ehdolla seurakuntavaaleissa Yhteinen seurakunta -valitsijayhdistyksen listalla. Tällä listalla on yhteisen seurakuntamme jäseniä laidasta laitaan. Toinen valitsijayhdistys Kotikirkko koostuu Keskustaa lähellä olevista seurakuntalaisista.
Olin iloinen kun näin taannoisesta paikallilehdestä, Uutis-Jousesta, seurakuntavaaliehdokkaat. Meidän listalla on 18 ehdokasta. 18 ääntä on siis kasassa. Ehdokkaamme omat eri puolueryhmistä ja joukossa on myös sitoutumattomia. On hienoa kuulua tällaiseen "rajattomaan" joukkoon.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä ehdokkaat saavat ehdokasnumeronsa. Seurakuntavaalit -sivustolta voit saada lisätietoja seurakuntavaaleista.
Tähän blogiini tuon lähiaikoina taustoja ehdokkuudelleni vaaleihin sekä itselleni ja valitsijayhdistykselleni tärkeitä asioita.
Toivottavasti saan blogini lukijat innostumaan seurakuntavaaleista. Äänestämällä seurakuntavaaleissa voit vaikuttaa kotiseurakuntasi päätöksentekoon ja -tekijöihin.
Tärkeintä on äänestää.
Olen ehdolla seurakuntavaaleissa Yhteinen seurakunta -valitsijayhdistyksen listalla. Tällä listalla on yhteisen seurakuntamme jäseniä laidasta laitaan. Toinen valitsijayhdistys Kotikirkko koostuu Keskustaa lähellä olevista seurakuntalaisista.
Olin iloinen kun näin taannoisesta paikallilehdestä, Uutis-Jousesta, seurakuntavaaliehdokkaat. Meidän listalla on 18 ehdokasta. 18 ääntä on siis kasassa. Ehdokkaamme omat eri puolueryhmistä ja joukossa on myös sitoutumattomia. On hienoa kuulua tällaiseen "rajattomaan" joukkoon.
Lokakuun ensimmäisenä päivänä ehdokkaat saavat ehdokasnumeronsa. Seurakuntavaalit -sivustolta voit saada lisätietoja seurakuntavaaleista.
Tähän blogiini tuon lähiaikoina taustoja ehdokkuudelleni vaaleihin sekä itselleni ja valitsijayhdistykselleni tärkeitä asioita.
Toivottavasti saan blogini lukijat innostumaan seurakuntavaaleista. Äänestämällä seurakuntavaaleissa voit vaikuttaa kotiseurakuntasi päätöksentekoon ja -tekijöihin.
Tärkeintä on äänestää.
keskiviikko 15. syyskuuta 2010
Se vaikein kysymys
P-Savon Perussuomalaisten matkassa erilaisissa kesätapahtumissa kiertäneenä sai tavata satoja ihmisiä. PerusS-teltta toimi kansalaisten kohtaamispaikkana Sonkajärvellä, Lapinlahdella, Pielavedellä, Kiuruvedellä ja Kuopiossa. Iltamien merkeissä kokoonnuimme Varkauteen ja Juankoskelle. Viimeisimpänä vierailimme Rautalammilla.
Joka puolella P-Savoa olemme saaneet paljon kannustusta osaksemme. Negatiivista palautetta ei ole meitä kohtaan tullut kuin kerran. Muistan ainoastaan yhden kerran kun teltallamme vieraili synkkämielisempi kansalainen joka äänekkäästi kiroillen ja hivenen uhkaavasti käyttäytyen julisti pahaa oloaan. Niin Perussuomalaisia kohtaan kuin tottavie kaikkia muitakin poliittisia ryhmiä kohtaan. Oikeastaan koko yhteiskuntaakin kohtaan.
Yritykseni auttaa ja saada äkäpussi kertomaan murheensa eivät saaneet vastakaikua. Ei voi auttaa jos ei tiedä mikä on ongelma.
Tapahtumissa kansalaiset ovat olleet kiinnostuneita toiminnastamme ja kyselleet kantojamme ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.
Viime viikonloppuna eräs kahvivieras Rautalammilla yllätti kysymyksellään: "Mitä lupaat, että äänestäisin Perussuomalaisia?"
Nopea kysymys pisti lujille. Ensiksi lähdin vastauksessani hyvin yleiselle tasolle kunnes huomasin kysyjän haukottelevan.. Muistin kuntavaalit. Enhän minä niissäkään luvannut mitään.
Vastasin siis kysyjälle vastakysymyksellä: "Millaisia asioita ja epäkohtia sinulla on kertoa jotta voisin viedä niitä eteenpäin ratkaistavaksi."
Tämän jälkeen kävimme kysyjän kanssa mukavan juttutuokion. Kysyjä oli verraten nuorella iällä sairastunut Parkinson tautiin ja tämän johdosta sairauseläkkeellä. Pysähdyttävän sairastumisen jälkeen elämään oli tullut tilaa luovuudelle ja kirjalliselle tuotannolle. Vaikeudet ja rajoitteet elämässä eivät lopulta vaikuta elämisen laatuun kun mieli on kirkas.
Kahvi- ja juttutuokion jälkeen kysyjä sanoi äänestävänsä - Perussuomalaisia.
Joka puolella P-Savoa olemme saaneet paljon kannustusta osaksemme. Negatiivista palautetta ei ole meitä kohtaan tullut kuin kerran. Muistan ainoastaan yhden kerran kun teltallamme vieraili synkkämielisempi kansalainen joka äänekkäästi kiroillen ja hivenen uhkaavasti käyttäytyen julisti pahaa oloaan. Niin Perussuomalaisia kohtaan kuin tottavie kaikkia muitakin poliittisia ryhmiä kohtaan. Oikeastaan koko yhteiskuntaakin kohtaan.
Yritykseni auttaa ja saada äkäpussi kertomaan murheensa eivät saaneet vastakaikua. Ei voi auttaa jos ei tiedä mikä on ongelma.
Tapahtumissa kansalaiset ovat olleet kiinnostuneita toiminnastamme ja kyselleet kantojamme ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin.
Viime viikonloppuna eräs kahvivieras Rautalammilla yllätti kysymyksellään: "Mitä lupaat, että äänestäisin Perussuomalaisia?"
Nopea kysymys pisti lujille. Ensiksi lähdin vastauksessani hyvin yleiselle tasolle kunnes huomasin kysyjän haukottelevan.. Muistin kuntavaalit. Enhän minä niissäkään luvannut mitään.
Vastasin siis kysyjälle vastakysymyksellä: "Millaisia asioita ja epäkohtia sinulla on kertoa jotta voisin viedä niitä eteenpäin ratkaistavaksi."
Tämän jälkeen kävimme kysyjän kanssa mukavan juttutuokion. Kysyjä oli verraten nuorella iällä sairastunut Parkinson tautiin ja tämän johdosta sairauseläkkeellä. Pysähdyttävän sairastumisen jälkeen elämään oli tullut tilaa luovuudelle ja kirjalliselle tuotannolle. Vaikeudet ja rajoitteet elämässä eivät lopulta vaikuta elämisen laatuun kun mieli on kirkas.
Kahvi- ja juttutuokion jälkeen kysyjä sanoi äänestävänsä - Perussuomalaisia.
lauantai 11. syyskuuta 2010
Avoin kirje puheenjohtajalle
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssaihmiset
Aika ajoin putkahtelee viestimiin avoimia kirjeitä.
Minäkin päätän koettaa.
Arvoisa puheenjohtaja, puolueenne on jo ties kuinka kauan ollut kaikista suurin. Maan hiljaiset ovat luoneet vankan pohjan kannatuksellenne. Viime eduskuntavaaleissa puolueenne valtakunnallinen kannatus oli 32,1%.
Miksi olette kuitenkin ollut niin hiljaa? Miksi Teiltä tai puolueeltanne ei tule mitään konkreettisia ehdotuksia esim. valtiovallan taloudenhoitoon, työllisyyteen tai vaikkapa EU:n liittyen.
Nukutteko Te?
Jos sama meno jatkuu, pelkään että johtamanne Nukkuvien puolue menettää osakkeitaan seuraavissa vaaleissa.
Jotenkin tuntuu, että Perussuomalaiset saattaa imuroida puolueenne ääniä. Muiden ryhmien en kyllä usko pystyvän nukkuvia herättelemään. Tosin sieltäkin saattaa tulla äänisiirtymää Perussuomalaisille.
Arvoisa Nukkuvien puolueen puheenjohtaja. Nyt pian konkretiaa, ääntä ja aktivismia. Muutoin puolueenne kasvava kannatustrendi taittuu.
Toivon Teidän vastaavan kirjeeseeni.
Aika ajoin putkahtelee viestimiin avoimia kirjeitä.
Minäkin päätän koettaa.
Arvoisa puheenjohtaja, puolueenne on jo ties kuinka kauan ollut kaikista suurin. Maan hiljaiset ovat luoneet vankan pohjan kannatuksellenne. Viime eduskuntavaaleissa puolueenne valtakunnallinen kannatus oli 32,1%.
Miksi olette kuitenkin ollut niin hiljaa? Miksi Teiltä tai puolueeltanne ei tule mitään konkreettisia ehdotuksia esim. valtiovallan taloudenhoitoon, työllisyyteen tai vaikkapa EU:n liittyen.
Nukutteko Te?
Jos sama meno jatkuu, pelkään että johtamanne Nukkuvien puolue menettää osakkeitaan seuraavissa vaaleissa.
Jotenkin tuntuu, että Perussuomalaiset saattaa imuroida puolueenne ääniä. Muiden ryhmien en kyllä usko pystyvän nukkuvia herättelemään. Tosin sieltäkin saattaa tulla äänisiirtymää Perussuomalaisille.
Arvoisa Nukkuvien puolueen puheenjohtaja. Nyt pian konkretiaa, ääntä ja aktivismia. Muutoin puolueenne kasvava kannatustrendi taittuu.
Toivon Teidän vastaavan kirjeeseeni.
keskiviikko 4. elokuuta 2010
Muikkuvestivaalit 2010
Olimme 24.7. Pielavedellä uudelleen elvytetyillä Muikkuvestivaaleilla. Tapahtuman perinne juontaa kaiketi 40 vuoden taakse mutta aivan viime vuosina perinne on jäänyt unholaan.
Paljon paikalla oli väkeä ja teltallamme vieraili mukavasti paikallista väkeä ja myös lomalaisia.
Kuvassa teltalla ehdokkaistamme Sirpa Kulin ja Markus Purdy Kuopiosta sekä Pekka Keto Varkaudesta.
Poliittisista järjestöistä paikalla oli Perussuomalaisten lisäksi Keskusta omalla teltallaan.
Paikallislehti Pielavesi-Keitele kirjoitti tapahtumasta runsaasti ja yhteinen toivomus on varmasti, että Muikkuvestivaaleja vietetään myös jatkossa.
Sanan sija -palstalla samaisessa lehdessä kirjoitti nimimerkki "Lomalainen", siihen sävyyn, etteivät poliittiset järjestöt kuulu kesätapahtumiin. Kunnioitan mielipidettä mutta olen toista mieltä. Poliittiset järjestöt kuuluvat ihmisten arkeen ja kesätapahtumiin siinä missä välihousu- ja metrilakukauppiaatkin.
Alla vastineeni "Lomalaiselle" Pielavesi-Keiteleessä 4.8.2010
Yhteisellä asialla kesätapahtumissa
Suomen kesä on täynnä kesätapahtumia. Joka pitäjässä on pitäjäjuhlansa. Nämä iloiset yhteiset tapahtumat lujittavat yhteisöllisyyden tunnetta ja tuovat katukuvaan lomalaisia, torikauppiaita sekä erilaisten järjestöjen jäsenistöä.
Kesätapahtumissa on leppoisa tunnelma. Kauppa käy ja ihmiset ovat vapautuneempia. Tarinoidaan jopa tuntemattomien kanssa. Välitön tunnelma tarttuu.
Pitäjien kesätapahtumissa avauspuheita odotetaan. Usein avaussanoja voi olla lausumassa lähialueen kansanedustaja tuoden tapahtumiin läsnäolollaan juhlan tuntua.
Kesätapahtumissa aatteelliset järjestöt voivat päästä keskustelemaan kuntalaisten kanssa. Tapahtumat tarjoavat hyvän kentän palautteen antamiselle. Näistä terveisistä jalostuu parhaimmillaan asiakohtia jopa vaaliohjelmiin.
Olen eri mieltä edellisen Pielavesi-Keitele lehden lukijalle –palstan nimimerkin ”Lomalainen” kanssa. Yhteiset asiat ja poliittiset järjestöt ansaitsevat paikkansa myös kesätapahtumissa.
Politiikanteon ei aina tarvitse olla ylimaallisen vakavaa. Pieni huumori ja leikkimieli ovat kepeissä kesäjuhlissa paikallaan. Saamamme palaute osallistumisistamme kesäisiin tapahtumiin Pohjois-Savossa on ollut kannustavaa.
Me puolestamme kannustamme kaikkia aatteellisia järjestöjä jalkautumaan kansan pariin.
Kuulemaan, mitä kansalaisilla on sanottavana ja mitä toiveita he asettavat tulevaisuuden suhteen.
Ari Kaunisaho
piirisihteeri
Pohjois-Savon Perussuomalaiset ry
keskiviikko 21. heinäkuuta 2010
P-Savon Perussuomalaisten kesä
Pohjois-Savo on kesätapahtumien luvattua maata. Joka pitäjässä on jonkinlainen kesätapahtuma ja joissakin paikoissa useampiakin tapahtumia.
Kulttuuria, urheilua, uskonnollista tapahtumaa sekä erilaisten teemojen ympärille rakennettuja messuja. Parhaillaan Kuopiossa on maanlaajuista huomiota herättävä Mammuttimessut 2010. Saaristokaupungissa.
Perussuomalaiset osallistuvat kesätapahtumiin aktiivijoukon kera. Paikkakuntia joita olemme kiertäneet ovat Sonkajärvi, Suonenjoki ja Lapinlahti.
Tulevan lauantaina 24.7. olemme PerusS -teltan ja aktiivijoukon kera Pielaveden Muikkuvestivaaleilla.
Tervetuloa tutustumaan paikalliseen ja piirin väkeen. Mukana on varmasti myös eduskuntavaaliehdokkaitamme.
Sonkajärvellä 3.7.2010 
Lapinlahdella 17.7.2010
Kulttuuria, urheilua, uskonnollista tapahtumaa sekä erilaisten teemojen ympärille rakennettuja messuja. Parhaillaan Kuopiossa on maanlaajuista huomiota herättävä Mammuttimessut 2010. Saaristokaupungissa.
Perussuomalaiset osallistuvat kesätapahtumiin aktiivijoukon kera. Paikkakuntia joita olemme kiertäneet ovat Sonkajärvi, Suonenjoki ja Lapinlahti.
Tulevan lauantaina 24.7. olemme PerusS -teltan ja aktiivijoukon kera Pielaveden Muikkuvestivaaleilla.
Tervetuloa tutustumaan paikalliseen ja piirin väkeen. Mukana on varmasti myös eduskuntavaaliehdokkaitamme.
Sonkajärvellä 3.7.2010 
Lapinlahdella 17.7.2010
keskiviikko 14. heinäkuuta 2010
Vastuuta myös vastuuttomille
Julkisuudessa käydään ajoittain keskustelua ilkivallan muodoista. Kunnille ja kaupungeille, veronmaksajille, lankeaa vuosittain iso lasku särkemisestä, sotkemisesta, töhrimisestä ja toisten omaisuuden turmelemisesta.
Ilkivallan tekijöiden motiivit tekojensa taustalla jäävät usein pimentoon. Usein vahingontekijöitä ei saada selville eikä vastuuseen teoistaan. Vahingot on korjattava ja viulut maksettava.
Minä maksan, sinä maksat, me maksamme. Maksamme ilkivallan hintaa veroina, kohoavina vakuutusmaksuina ja hukattuna aikana, jota ilkitöiden korjaaminen ja siivoaminen aiheuttaa.
Pohjois-Savon Perussuomalaisten piiritoimiston ikkunat potkittiin hajalle toisen kerran vähän ajan sisällä. Liekö kohde valittu sattumalta vai onko kysymyksessä tarkoitushakuinen vandalismi, jossa kohteeksi on valittu poliittinen ja aatteellinen järjestö.
Kuopiossa Perussuomalaiset ovat tehneet työtä mm. peruspalveluiden turvaamiseksi, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lahjoittaneet kokouspalkkioitaan nuorisotyön hyväksi. Heikompiosaisen aseman parantamiseksi työsarkaa riittää. Tähän peilaten tuntui yllättävältä ja ikävältä kohdata toistamiseen lasimestarin provokaatio.
Perussuomalaiset kantavat vastuuta ympäristöstä, yhteiskunnasta ja kansalaisista. Jokaisella kansalaisella on samoin vastuu ympäristöstään ja vastuu tekemisistään.
Emme voi suhtautua ilkivaltaan olankohautuksin. Ilkivallantekijöidenkin on kannettava vastuu tekemisistään.
Ilkivallan tekijöiden motiivit tekojensa taustalla jäävät usein pimentoon. Usein vahingontekijöitä ei saada selville eikä vastuuseen teoistaan. Vahingot on korjattava ja viulut maksettava.
Minä maksan, sinä maksat, me maksamme. Maksamme ilkivallan hintaa veroina, kohoavina vakuutusmaksuina ja hukattuna aikana, jota ilkitöiden korjaaminen ja siivoaminen aiheuttaa.
Pohjois-Savon Perussuomalaisten piiritoimiston ikkunat potkittiin hajalle toisen kerran vähän ajan sisällä. Liekö kohde valittu sattumalta vai onko kysymyksessä tarkoitushakuinen vandalismi, jossa kohteeksi on valittu poliittinen ja aatteellinen järjestö.
Kuopiossa Perussuomalaiset ovat tehneet työtä mm. peruspalveluiden turvaamiseksi, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lahjoittaneet kokouspalkkioitaan nuorisotyön hyväksi. Heikompiosaisen aseman parantamiseksi työsarkaa riittää. Tähän peilaten tuntui yllättävältä ja ikävältä kohdata toistamiseen lasimestarin provokaatio.
Perussuomalaiset kantavat vastuuta ympäristöstä, yhteiskunnasta ja kansalaisista. Jokaisella kansalaisella on samoin vastuu ympäristöstään ja vastuu tekemisistään.
Emme voi suhtautua ilkivaltaan olankohautuksin. Ilkivallantekijöidenkin on kannettava vastuu tekemisistään.
perjantai 11. kesäkuuta 2010
Patsas unohdetun kansan puhemiehelle
Lapinlahdella Pohjois-Savossa paljastettiin 22.5. Veikko Vennamon ja asutustoiminnan muistomerkki. Lapinlahden Alapitkällä, Asutusmuseon läheisyydessä sijaitsevalla muistomerkillä halutaan muistaa Vennamon työtä sodanjälkeisen asutustoiminnan hyväksi.
Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Herman Joutsen. Muistomerkin paljastamistilaisuutta seurasi hienossa alkukesän poutasäässä monisatapäinen yleisö.
Muistomerkkihankkeen tukijoina ovat olleet muun muassa Karjalan liitto, Perussuomalaiset, Suomen ortodoksinen kirkko ja Asutusmuseosäätiö. Muistomerkkityön suojelijana toimi väistyvä pääministeri Matti Vanhanen.
Juhlapuheissa muistettiin kiitoksella Veikko Vennamon määrätietoista työtä maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajana vuosina 1945–59. Vennamolta onnistui johtaa yli 400 000 siirtokarjalaisen asuttaminen, kymmenien tuhansien rintamiestilojen perustaminen samoin kuin sotainvalidien, -leskien ja –orpojen auttaminen uuden elämän alkuun sodanjälkeisessä Suomessa.
Veikko Vennamo muistoissamme
Suuren juhlayleisön joukosta erottui useita Vennamon perustaman SMP:n aikaisia puolueveteraaneja. Myöhemmässä vaiheessa tästä joukosta muodostui Perussuomalaisten ydinjoukkoa. Monta tarinaa ja muisteloa Vennamosta kerrottiin juhlakansan parissa.
Riistavedeltä juhlaan oli saapunut Maija Räsänen, jolla oli mukanaan 1980-luvun alkupuolen lehtileikkeitä SMP:n nuorista. Kuvissa komeili Maija, Kimmo Kivelä ja Timo Soini. Kaikki kolme olivat myös Lapinlahdella juhlistamassa muistomerkin paljastamista
Niin on aate, ihanteet ja ystävyys säilynyt läpi vuosikymmenten.
Veikko Vennamoa muistettiin johtajana. Kansanomaisena, kansaa herkällä korvalla kuuntelevana mutta myös kovana ja vaativana johtajana. Veikon puhuessa politiikan moraalin rappiosta ja korruption kitkemisestä, poliittiset vastustajat vapisivat.
Olisiko muulla tavoin kansallisen suurteon, sodanjälkeisen asustustoiminnan johtaminen tai SMP:n veroisen kansanliikkeen perustaminen onnistunutkaan.
Veikko Vennamo on muistomerkkinsä ansainnut.
Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Herman Joutsen. Muistomerkin paljastamistilaisuutta seurasi hienossa alkukesän poutasäässä monisatapäinen yleisö.
Muistomerkkihankkeen tukijoina ovat olleet muun muassa Karjalan liitto, Perussuomalaiset, Suomen ortodoksinen kirkko ja Asutusmuseosäätiö. Muistomerkkityön suojelijana toimi väistyvä pääministeri Matti Vanhanen.
Juhlapuheissa muistettiin kiitoksella Veikko Vennamon määrätietoista työtä maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajana vuosina 1945–59. Vennamolta onnistui johtaa yli 400 000 siirtokarjalaisen asuttaminen, kymmenien tuhansien rintamiestilojen perustaminen samoin kuin sotainvalidien, -leskien ja –orpojen auttaminen uuden elämän alkuun sodanjälkeisessä Suomessa.
Veikko Vennamo muistoissamme
Suuren juhlayleisön joukosta erottui useita Vennamon perustaman SMP:n aikaisia puolueveteraaneja. Myöhemmässä vaiheessa tästä joukosta muodostui Perussuomalaisten ydinjoukkoa. Monta tarinaa ja muisteloa Vennamosta kerrottiin juhlakansan parissa.
Riistavedeltä juhlaan oli saapunut Maija Räsänen, jolla oli mukanaan 1980-luvun alkupuolen lehtileikkeitä SMP:n nuorista. Kuvissa komeili Maija, Kimmo Kivelä ja Timo Soini. Kaikki kolme olivat myös Lapinlahdella juhlistamassa muistomerkin paljastamistaNiin on aate, ihanteet ja ystävyys säilynyt läpi vuosikymmenten.
Veikko Vennamoa muistettiin johtajana. Kansanomaisena, kansaa herkällä korvalla kuuntelevana mutta myös kovana ja vaativana johtajana. Veikon puhuessa politiikan moraalin rappiosta ja korruption kitkemisestä, poliittiset vastustajat vapisivat.
Olisiko muulla tavoin kansallisen suurteon, sodanjälkeisen asustustoiminnan johtaminen tai SMP:n veroisen kansanliikkeen perustaminen onnistunutkaan.
Veikko Vennamo on muistomerkkinsä ansainnut.
tiistai 8. kesäkuuta 2010
Köyhien ystävät
Taannoin tuli kolmekymmentä vuotta kuluneeksi erään klassikkoalbumin julkistamisesta. 1979 Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät julkaisivat Kohdusta hautaan levyn.
Levyltä muistetaan ikivihreinä kotimaisen rockin nurkkakivinä mm. kappaleet Kurjuuden kuningas, Valo yössä ja Hän on täällä tänään. Orkesterin soittoniekoista mainittakoon Esa Pulliainen.
Köyhien ystävät jatkoi pian levytyksen jälkeen omillaan ilman Tuomari Nurmiota. Nimeksi vaihtui Agents jonka laulajina vuosien saatossa toimivat Badding, Topi Sorsakoski sekä Jorma Kääriäinen. Kukin vuorollaan.
Niin oli Köyhien ystävät ennen.
---
Tänäänkin on köyhillä ystäviä.
Väistyvä pääministeri Matti Vanhanen "älä anna kerjäläisille rahaa" -puheillaan.
RKP:n elinkeinopoliittista neuvottelukuntaa johtava Björn Wahlroos myötäeli köyhiä Financial Timesissa toteamalla ettei köyhien ihmisten ja hajonneiden perheiden tukemista voida jatkaa.
Tuossa pari tämänpäivän anekauppiasta.
Vähissä, kovin vähissä ovat köyhien ystävät tänään..
Levyltä muistetaan ikivihreinä kotimaisen rockin nurkkakivinä mm. kappaleet Kurjuuden kuningas, Valo yössä ja Hän on täällä tänään. Orkesterin soittoniekoista mainittakoon Esa Pulliainen.
Köyhien ystävät jatkoi pian levytyksen jälkeen omillaan ilman Tuomari Nurmiota. Nimeksi vaihtui Agents jonka laulajina vuosien saatossa toimivat Badding, Topi Sorsakoski sekä Jorma Kääriäinen. Kukin vuorollaan.
Niin oli Köyhien ystävät ennen.
---
Tänäänkin on köyhillä ystäviä.
Väistyvä pääministeri Matti Vanhanen "älä anna kerjäläisille rahaa" -puheillaan.
RKP:n elinkeinopoliittista neuvottelukuntaa johtava Björn Wahlroos myötäeli köyhiä Financial Timesissa toteamalla ettei köyhien ihmisten ja hajonneiden perheiden tukemista voida jatkaa.
Tuossa pari tämänpäivän anekauppiasta.
Vähissä, kovin vähissä ovat köyhien ystävät tänään..
lauantai 29. toukokuuta 2010
Kerjäläisten valtakunta
Väistyvä pääministeri Matti Vanhanen repäisi ja osoitti itsestään löytyvän suuren humanistin. Politiikan toimittajien tilaisuudessa päivällisen lomassa väistyvä pääministerimme muistutti kansalaisia, kuinka kerjäläiset tulee kohdata ja miten heihin suhtautua.
Ruokaa mutustellessaan ja ruoka suussa puhuen väistyvä pääministerimme opasti alamaisiaan: "Älkää antako rahaa kerjäläisille".
Evästyksensä lomassa väistyvä pääministeri Matti Vanhanen pyyhki sianihraa suupielistään kämmenselällään. Puuttui, että mokoma olisi lopuksi röyhtäissyt.
Kaikesta tästä tuli mieleen SAK:n taannoinen televisiosta kohun takia hyllytetty vaalimainos. Oiva Lohtander esitti mainoksessa ökypohattaa, joka tokaisi köyhistä, etteivät ne edes äänestä.
Kerjäläiset kerjäävät huolimatta siitä, mitä väistyvä pääministeri Matti Vanhanen komentelee tai paljonko tämä laittaa köyhän kolehtiin rahaa. (vai laittaako ollenkaan)
Olisi puututtava köyhyys- ja ihmisoikeusongelmiin kerjäläisten lähtömaissa. Se tuskin maksaisi niin paljon kuin Kreikan luhistuvan kansantalouden pönkittäminen.
On toisaalta hyvä, että väistyvä pääministeri on huomannut ulkoa tuodun kerjäläis- ja köyhyysongelman. Kunpa tämä huomaisi vielä pitenevät leipäjonot ja köyhyyden lisääntymisen kantaväestönkin osalta.
Saaneeko heitä auttaa?
Ruokaa mutustellessaan ja ruoka suussa puhuen väistyvä pääministerimme opasti alamaisiaan: "Älkää antako rahaa kerjäläisille".
Evästyksensä lomassa väistyvä pääministeri Matti Vanhanen pyyhki sianihraa suupielistään kämmenselällään. Puuttui, että mokoma olisi lopuksi röyhtäissyt.
Kaikesta tästä tuli mieleen SAK:n taannoinen televisiosta kohun takia hyllytetty vaalimainos. Oiva Lohtander esitti mainoksessa ökypohattaa, joka tokaisi köyhistä, etteivät ne edes äänestä.
Kerjäläiset kerjäävät huolimatta siitä, mitä väistyvä pääministeri Matti Vanhanen komentelee tai paljonko tämä laittaa köyhän kolehtiin rahaa. (vai laittaako ollenkaan)
Olisi puututtava köyhyys- ja ihmisoikeusongelmiin kerjäläisten lähtömaissa. Se tuskin maksaisi niin paljon kuin Kreikan luhistuvan kansantalouden pönkittäminen.
On toisaalta hyvä, että väistyvä pääministeri on huomannut ulkoa tuodun kerjäläis- ja köyhyysongelman. Kunpa tämä huomaisi vielä pitenevät leipäjonot ja köyhyyden lisääntymisen kantaväestönkin osalta.
Saaneeko heitä auttaa?
tiistai 27. huhtikuuta 2010
Aloite Ainolan televisiot. Osa II
VALTUUSTOALOITE
26.4.2010
26.4.2010
TELEVISIOIDEN HANKINTA AINOLAAN
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Viittaan aloitteessani aiemmin tekemääni aloitteeseen 130§ (kvalt 14.12.2010) joka pohjautui sosiaalilautakunnan päätökseen 6§ (18.2.2009). Silloinen sosiaalilautakunnan päätös oli sisällyttää määrärahat televisioiden hankintaan vuoden 2010 talousarvioon. Tiukan taloustilanteen ja vähäisen taloudellisen liikkumavaran vuoksi näitä päätöksen ja myöhemmän aloitteeni mainitsemia määrärahoja ei kuitenkaan löytynyt.
Arvoisa puheenjohtaja ja hyvät valtuutetut. Esitän, että kunnan käymistä tonttikaupoista (hammaslääkäritalon tontti ja Varpaniemen vedenottamon tontti) syntyneestä liikkuvarasta käytettäisiin 2 500 € Ainolasta puuttuvien televisioiden hankintaan sekä muun yleisviihtyvyyden parantamiseen.
Aloitteeseen en kelpuuta vastaukseksi kunnanhallitukselta ”kuuluu perusturvalautakunnan alaisuudessa päätettäväksi”.
Itsenäisessä kunnassa on voitava osoittaa määrärahoja vanhusten hyvinvoinnin ja asumisviihtyvyyden parantamiseen.
Ari Kaunisaho
torstai 22. huhtikuuta 2010
Keväinen nahanluonti
Varkauden tehtaat pelastuivat. Osittain. Sanomalehtipaperin valmistus loppuu ja sitä myöten 200 ihmistä jää työttömäksi.
Stora Enso kuitenkin jatkaa toimintaansa. Toistaiseksi.
Monella varkutelaisella on edessä kovat ajat. Lupaukset korvaavista työpaikoista odottavat.
On nahanluonnin, uusien korvaavien työpaikkojen luomisen aika.
--------
Ohessa viikonlopun Varkaudessa pidetyn piirikokouksemme tiedote:
PERUSSUOMALAISET NIMESIVÄT EHDOKKAITA P-SAVOON
Pohjois-Savon Perussuomalaiset ry piti kevätkokouksensa Varkaudessa 17.4.2010. Piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen toi avauspuheessaan esiin huolensa suomalaisen työn puolesta.
Valtiovallan löysän omistajanohjauksen takia suuret yhtiöt ovat menettäneet omistuspohjaansa ulkomaille. Siilinjärvellä kaupattiin isänmaata norjalaisten lukuun ja Varkaudessa Stora Enson lopettamisuhka vaarantaa tuhansien ihmisten työpaikkoja.
Tuhansien pohjoissavolaisten työpaikat ovat vaarassa. Valtiovallan on pohdittava keinoja terävöittää omistajanohjaustaan ja vähintä mitä voidaan tehdä, on korvaavien työpaikkojen luominen, mikäli Stora Enson lopettaminen Varkaudessa toteutuu.
-------
Kuvassa Varkaudessa nimetyt ehdokkaamme: Jukka Kotimäki, Hannu Heiskanen, Pekka Keto, Pentti Oinonen, (tak) vaalipäällikkö Jorma Monto, Sirpa Kulin, Markus Purdy ja edessä Eero Väisänen.
Stora Enso kuitenkin jatkaa toimintaansa. Toistaiseksi.
Monella varkutelaisella on edessä kovat ajat. Lupaukset korvaavista työpaikoista odottavat.
On nahanluonnin, uusien korvaavien työpaikkojen luomisen aika.
--------
Ohessa viikonlopun Varkaudessa pidetyn piirikokouksemme tiedote:
PERUSSUOMALAISET NIMESIVÄT EHDOKKAITA P-SAVOON
Pohjois-Savon Perussuomalaiset ry piti kevätkokouksensa Varkaudessa 17.4.2010. Piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen toi avauspuheessaan esiin huolensa suomalaisen työn puolesta.
Valtiovallan löysän omistajanohjauksen takia suuret yhtiöt ovat menettäneet omistuspohjaansa ulkomaille. Siilinjärvellä kaupattiin isänmaata norjalaisten lukuun ja Varkaudessa Stora Enson lopettamisuhka vaarantaa tuhansien ihmisten työpaikkoja.
Tuhansien pohjoissavolaisten työpaikat ovat vaarassa. Valtiovallan on pohdittava keinoja terävöittää omistajanohjaustaan ja vähintä mitä voidaan tehdä, on korvaavien työpaikkojen luominen, mikäli Stora Enson lopettaminen Varkaudessa toteutuu.
-------
Kuvassa Varkaudessa nimetyt ehdokkaamme: Jukka Kotimäki, Hannu Heiskanen, Pekka Keto, Pentti Oinonen, (tak) vaalipäällikkö Jorma Monto, Sirpa Kulin, Markus Purdy ja edessä Eero Väisänen.maanantai 19. huhtikuuta 2010
Keskustan seuraava puheenjohtaja
Keskustan seuraava puheenjohtaja on selvillä. Joku neljästä ehdokkaasta se on. Otaksun.
Pohjois-Savon Perussuomalaisten ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat nimettiin lauantaina Varkaudessa. Ehdokasjoukon ensimmäiset ovat Varkaus-Kuopio-Siilinjärvi-Iisalmi akselilta. Henkilövalintoja täydensi lisäksi vaalipäällikön nimeäminen.
Täysi oma lista tuottaa 14 ehdokasta joten sen suhteen ollaan puolimatkassa. Pitkä tie on vielä maaliin. Vaalit pidetään 17.4.2011. Aikaa on paljon mutta omilla eväillä mennään.
Varkaudessa vietettiin tapahtumaviikonlopun merkeissä kaksi päivää. Perjantaina pidettiin kylpylähotelli Kuntorannassa Perussuomalaiset iltamat. Tansseja tähditti Kike Elomaa. Kike oli meitä kohtaan huomaavainen ja sydämellinen. Mekin saatoimme tarjota Kikelle viimekesäistä EU-vaalikiertuetta paremmat puitteet.
Kiken taustalla tansseja tahditti Mika Wallius ystävineen. Kuntorannan tapahtuman järjestelyistä vastasi Varkauden Seudun Perussuomalaiset ja tapahtumaan osallistui myös piirimme puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen. Iltamien teema ei ollut poliittinen vaan paikalle saattoi tulla ilman jäsenkirjan ja valtakirjojen tarkastusta..
Mukava iltatapahtuma.
Lauantai päivä aloitettiin toritapahtuman merkeissä. Ja torillahan väkeä piisasi. Mika Wallius musisoi taustalla ja Perus-Pena piti puheen toriyleisölle. Aurinko paistoi ja varkautelaiset osoittivat, että ovat kaivanneet Perussuomalaisia kaupunkiinsa.
Piirin kevätkokous pidettiin kaupunginkirjaston auditoriossa. Tilaisuuden alun juonsi Varkauden kaupunginvaltuutettu Pekka Keto kutsuen tervetulosanoja lausumaan ensin kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin ja sitten kansanedustaja Pentti Oinosen.
Puheiden sävy oli varovainen. Pelko suomalaisen työn ja työntekijöiden kohtalosta Stora Enson ratkaisujen jälkeen huolestutti puhujia sekä kuulijakuntaa.
Entä jos Stora Enso lopettaa Varkaudessa?
-----------
Kevätkokouksen nimeämät eduskuntavaaliehdokkaat:
Pohjois-Savon Perussuomalaisten ensimmäiset eduskuntavaaliehdokkaat nimettiin lauantaina Varkaudessa. Ehdokasjoukon ensimmäiset ovat Varkaus-Kuopio-Siilinjärvi-Iisalmi akselilta. Henkilövalintoja täydensi lisäksi vaalipäällikön nimeäminen.
Täysi oma lista tuottaa 14 ehdokasta joten sen suhteen ollaan puolimatkassa. Pitkä tie on vielä maaliin. Vaalit pidetään 17.4.2011. Aikaa on paljon mutta omilla eväillä mennään.
Varkaudessa vietettiin tapahtumaviikonlopun merkeissä kaksi päivää. Perjantaina pidettiin kylpylähotelli Kuntorannassa Perussuomalaiset iltamat. Tansseja tähditti Kike Elomaa. Kike oli meitä kohtaan huomaavainen ja sydämellinen. Mekin saatoimme tarjota Kikelle viimekesäistä EU-vaalikiertuetta paremmat puitteet.
Kiken taustalla tansseja tahditti Mika Wallius ystävineen. Kuntorannan tapahtuman järjestelyistä vastasi Varkauden Seudun Perussuomalaiset ja tapahtumaan osallistui myös piirimme puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen. Iltamien teema ei ollut poliittinen vaan paikalle saattoi tulla ilman jäsenkirjan ja valtakirjojen tarkastusta..
Mukava iltatapahtuma.
Lauantai päivä aloitettiin toritapahtuman merkeissä. Ja torillahan väkeä piisasi. Mika Wallius musisoi taustalla ja Perus-Pena piti puheen toriyleisölle. Aurinko paistoi ja varkautelaiset osoittivat, että ovat kaivanneet Perussuomalaisia kaupunkiinsa.
Piirin kevätkokous pidettiin kaupunginkirjaston auditoriossa. Tilaisuuden alun juonsi Varkauden kaupunginvaltuutettu Pekka Keto kutsuen tervetulosanoja lausumaan ensin kaupunginjohtaja Hannu Tsuparin ja sitten kansanedustaja Pentti Oinosen.
Puheiden sävy oli varovainen. Pelko suomalaisen työn ja työntekijöiden kohtalosta Stora Enson ratkaisujen jälkeen huolestutti puhujia sekä kuulijakuntaa.
Entä jos Stora Enso lopettaa Varkaudessa?
-----------
Kevätkokouksen nimeämät eduskuntavaaliehdokkaat:
Hannu Heiskanen, 46 yrittäjä Kuopio
Pekka Keto, 54 konduktööri Varkaus
Jukka Kotimäki, 54 lakimies Siilinjärvi
Sirpa Kulin, 52 asiakasneuvontavastaava Kuopio
Pentti Oinonen, 57 kansanedustaja Kuopio
Markus Purdy, 27 koneistaja Kuopio
Pekka Keto, 54 konduktööri Varkaus
Jukka Kotimäki, 54 lakimies Siilinjärvi
Sirpa Kulin, 52 asiakasneuvontavastaava Kuopio
Pentti Oinonen, 57 kansanedustaja Kuopio
Markus Purdy, 27 koneistaja Kuopio
Eero Väisänen, 56 kelloseppä Iisalmi
Lisäksi valittiin vaalipäälliköksi Jorma Monto Siilinjärveltä.
Yleinen kokous valtuutti piirihallituksen nimeämään loput ehdokkaat myöhemmässä vaiheesa siten, että ehdokkaitten alueellinen tasapaino vahvistuu.
Ensin mentiin etelästä pohjoiseen, seuraavassa vaiheessa mennään idästä länteen.
Lisäksi valittiin vaalipäälliköksi Jorma Monto Siilinjärveltä.
Yleinen kokous valtuutti piirihallituksen nimeämään loput ehdokkaat myöhemmässä vaiheesa siten, että ehdokkaitten alueellinen tasapaino vahvistuu.
Ensin mentiin etelästä pohjoiseen, seuraavassa vaiheessa mennään idästä länteen.
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Muistoja karpaaseilta
Muistin heikkeneminen ja dementoituminen mielletään usein vanhojen ihmisten vaivaksi. Ensimmäiseksi heikkenee lähimuisti. Tämä ilmenee siten, että arjen asiat, kuten mikä päivä oli eilen, unohtuvat. Vanhat asiat kumpuavat muistin syövereistä kuten ennenkin.
Huonomuistisuutta voi esiintyä myös verraten nuorilla. Kouluikäisten lasten kanssa huomaa toisinaan, että läksyt ja kotitehtävät ovat jääneet tekemättä. Pienimmäistä täytyy muistuttaa käymään potalla.
Valtakunnan politiikan huipulla muistikatkoksia esiintyy myös. Pääministerillä pätkii muisti, vaalirahoittajilla pätkii muisti ja oikeastaan miltei koko eduskunnalla pätkii muisti.
Pääministerille voisi sanoa tämän lähtiessä kotoa. "Käy ensin pissillä, muista pukea kurahousut, älä ota karkkia tai rahaa tuntemattomilta."
Vaalirahoittajien muistia voisi tukea. "Jos jutustelet tuhmia puhelimessa, muista tallettaa puhelut. Ei tule sitten mitään jälkipuheita."
Eduskunnan väkeäkin voisi muistuttaa. "Älkää unohtako köyhän asiaa.."
Unohtaahan ne kuitenkin. Mutta eivät unohda uunottaa.
Huonomuistisuutta voi esiintyä myös verraten nuorilla. Kouluikäisten lasten kanssa huomaa toisinaan, että läksyt ja kotitehtävät ovat jääneet tekemättä. Pienimmäistä täytyy muistuttaa käymään potalla.
Valtakunnan politiikan huipulla muistikatkoksia esiintyy myös. Pääministerillä pätkii muisti, vaalirahoittajilla pätkii muisti ja oikeastaan miltei koko eduskunnalla pätkii muisti.
Pääministerille voisi sanoa tämän lähtiessä kotoa. "Käy ensin pissillä, muista pukea kurahousut, älä ota karkkia tai rahaa tuntemattomilta."
Vaalirahoittajien muistia voisi tukea. "Jos jutustelet tuhmia puhelimessa, muista tallettaa puhelut. Ei tule sitten mitään jälkipuheita."
Eduskunnan väkeäkin voisi muistuttaa. "Älkää unohtako köyhän asiaa.."
Unohtaahan ne kuitenkin. Mutta eivät unohda uunottaa.
torstai 8. huhtikuuta 2010
Vaillinainen demokratia vai täydellinen byrokratia
Aprillipäivänä Uutis-Jousi uutisoi liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen olevan rahapulassa, joten saavikaupalla rahaa tarvitaan. Sitähän meillä piisaa. Ostetaanhan meillä Maaningalla omatkin kahteen kertaan (vrt. Varpaniemen vedenottamo). Se oli varmaankin aprillipila, sillä Siilisetin piti tuoda säästöjä eikä rahanmenoa.
Kakkosaukeamalla liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus paljasti arkisen puolensa.
Kaksi maaninkalaista esikouluopettajaa ahdistettiin irtisanomisella uhaten huonomman sopimuksen alaisuuteen. Tämän byrokraattiparasiitit perustelivat yhteistoimintasopimuksen autuaaksi tekevällä voimalla.
Siiliset yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin keväällä 2008A.D.
Meillä Maaningalla yhteistoimintasopimus otettiin riemuiten vastaan. Katajaisin vastoin vihdottiin sopimuksen neuvotelleet päättäjämme riemusaatossa läpi Maaningan pääkadun. Hurraata huudettiin ja osaavimmat heittivät kärrynpyöriä. Ja yläfemmoja.
Muuta ei tehtykään. Odoteltiin vain vuotta 2010 jolloin liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen piti suorittaman inkarnaationsa.
Nilsiässä, joka on liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen itäinen provinssi, aloitettiin sattumoisin valmistelemaan mm. johtosääntömuutoksia sivistystoimeen. Nilsiän nälkämailla oli näet sama tilanne kuin meillä Maaningalla.
Esiopetus kuului sivistystoimen (koulutoimen) toimivallan (ja järjestämisvastuun) alle. Nilsiälaiset saattoivat esiopetuksensa varhaiskasvatuksen (perusturvatoimen) alaisuuteen ja tekivät tarvittavat muutoksen sivistystoimen johtosääntöön lakkauttaen toimivallan (ja järjestämisvastuun) ko instanssilta.
Nyt meitä maaninkalaisia uhkaa julma byrokraattivalta. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen kaluunakaulat pakottivat eskaopettajat irtisanomisuhan voimin heikentämään sopimustaan.
Ei muuten käy lukuun.
Esikouluopetus on meillä Maaningalla edelleenkin sivistystoimen (koulutoimen) järjestämisvastuulla. En ole tietoinen, että Maaningan kunnanvaltuusto olisi päättänyt sivistystoimen johtosäännön muutoksista. Kuntaliiton lakimiehen mukaan:
"Toimivaltarajat ovat kunnan hallinnossa lähtökohtaisesti jäykät - niinpä toimivalta voi yleensä olla kerrallaan vain yhdellä viranomaisella. Toimivaltarajojen jäykkyys merkitsee mm. sitä, että kuten saamassani viestissäkin todetaan, toimivallan (ja järjestämisvastuun) siirtyessä viranomaiselta toiselle yksi viranomainen saa ao. toimivallan ja toisen viranomaisen toimivalta samalla lakkaa. Tämä edellyttää tietysti sopimuksen lisäksi johtosääntömuutoksia."
Tässä kohtaa maaninkalaisten esikouluopettajia kohdeltiin äärimmäisen kaltoin. Heille kuuluisi kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus.
Kakkosaukeamalla liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskus paljasti arkisen puolensa.
Kaksi maaninkalaista esikouluopettajaa ahdistettiin irtisanomisella uhaten huonomman sopimuksen alaisuuteen. Tämän byrokraattiparasiitit perustelivat yhteistoimintasopimuksen autuaaksi tekevällä voimalla.
Siiliset yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin keväällä 2008A.D.
Meillä Maaningalla yhteistoimintasopimus otettiin riemuiten vastaan. Katajaisin vastoin vihdottiin sopimuksen neuvotelleet päättäjämme riemusaatossa läpi Maaningan pääkadun. Hurraata huudettiin ja osaavimmat heittivät kärrynpyöriä. Ja yläfemmoja.
Muuta ei tehtykään. Odoteltiin vain vuotta 2010 jolloin liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen piti suorittaman inkarnaationsa.
Nilsiässä, joka on liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen itäinen provinssi, aloitettiin sattumoisin valmistelemaan mm. johtosääntömuutoksia sivistystoimeen. Nilsiän nälkämailla oli näet sama tilanne kuin meillä Maaningalla.
Esiopetus kuului sivistystoimen (koulutoimen) toimivallan (ja järjestämisvastuun) alle. Nilsiälaiset saattoivat esiopetuksensa varhaiskasvatuksen (perusturvatoimen) alaisuuteen ja tekivät tarvittavat muutoksen sivistystoimen johtosääntöön lakkauttaen toimivallan (ja järjestämisvastuun) ko instanssilta.
Nyt meitä maaninkalaisia uhkaa julma byrokraattivalta. Liikelaitos Siiliset peruspalvelukeskuksen kaluunakaulat pakottivat eskaopettajat irtisanomisuhan voimin heikentämään sopimustaan.
Ei muuten käy lukuun.
Esikouluopetus on meillä Maaningalla edelleenkin sivistystoimen (koulutoimen) järjestämisvastuulla. En ole tietoinen, että Maaningan kunnanvaltuusto olisi päättänyt sivistystoimen johtosäännön muutoksista. Kuntaliiton lakimiehen mukaan:
"Toimivaltarajat ovat kunnan hallinnossa lähtökohtaisesti jäykät - niinpä toimivalta voi yleensä olla kerrallaan vain yhdellä viranomaisella. Toimivaltarajojen jäykkyys merkitsee mm. sitä, että kuten saamassani viestissäkin todetaan, toimivallan (ja järjestämisvastuun) siirtyessä viranomaiselta toiselle yksi viranomainen saa ao. toimivallan ja toisen viranomaisen toimivalta samalla lakkaa. Tämä edellyttää tietysti sopimuksen lisäksi johtosääntömuutoksia."
Tässä kohtaa maaninkalaisten esikouluopettajia kohdeltiin äärimmäisen kaltoin. Heille kuuluisi kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus.
perjantai 2. huhtikuuta 2010
Hyvä olla varovainen
Valtakunnallisista tiedotusvälineistä Yleisradio ja Helsingin Sanomat julkaisevat säännöllisesti kyselytutkimuksia puolueiden kannatuksesta. Myös puolueet itse seuraavat tarkasti kannatuksensa kehittymistä, mutta niiden teettämien tutkimusten tuloksia julkistetaan hyvin harvoin.
Se onkin viisasta, sillä tutkimuksia tulkitaan usein huolettomasti. Huolettomuuteen syyllistyvät valitettavan usein tiedotusvälineet yrittäessään väkisin löytää kannatuslukujen pienistä muutoksista uutista.
Yleisradio julkisti torstaina (1.4.) Taloustutkimuksella teettämänsä tutkimuksen. Tutkimuksesta kertova juttu olisi voitu otsikoida: Kepun kannatus on kääntynyt varovaiseen nousuun.
On mahdollista, että näin onkin, mutta tuoreen mielipidetutkimuksen perusteella nousua ei voi päätellä. Kepun kannatus on tutkimuksen mukaan nyt 20,7 prosenttia. Helmikuusta kannatus olisi noussut 1,1 prosenttiyksikköä.
Tutkimuksen virhemarginaali on kuitenkin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaan tai toiseen. Menemättä sen syvemmälle tilastotieteeseen, tämä tarkoittaa sitä, että Kepun kannatus tutkimushetkellä voi olla todellisuudessa jopa alempi kuin helmikuussa. Toisaalta se voi olla korkeampi, kuin nyt ilmoitettu luku.
Emme siis tiedä, onko Kepun kannatus kääntynyt varovaiseen nousuun. Sen tiedämme, että tulkinnoissa on oltava varovainen.
Senkin tiedämme, että kaikesta huolimatta Kepua kannatetaan.
www.savonsanomat.fi/mielipide/artikkelit/hyvä-olla-varovainen/541352
sunnuntai 28. maaliskuuta 2010
Veteraanit
Menneellä viikolla tulin kohdanneeksi veteraaneja kahdella tavalla.
Keskiviikkona minulla oli kunnia olla läsnä Maaningan soteveteraanien vuosikokouksessa. Kokouksessa kiersi puhutteleva muistotaulu. Tauluun oli taltioitu 66:n maaninkalaisen talvisodassa kaatuneen taistelijan kasvokuvat. Kova hinta pienelle paikkakunnalle.
Pienessä puheessani kiitin rintamaveteraaneja ja naisjärjestön edustajia niistä ponnistuksista mitä sotavuosina tehtiin.
Moni menetti sodissa rintamalla läheisiään, aseveljiään. Kotirintamalla pommituksissa, rajaseutujen tuhotöissä ja sairauksista johtuen kärsittiin myös siviiliuhreja. Monet menettivät rakkaat kotikontunsa.
Jäljelle jäivät muistot.
Muistot eivät himmene koskaan.
Sodissa maksettu kova hinta ei ollut turha. Hinnan takuuksi saimme vapauden ja vakaan yhteiskuntajärjestyksen.
Nykypolven on kiitollisena muistettava veteraanien joukkoa. Nyt on meidän vuoromme auttaa.
------
Lauantaina olin Vesannolla Perussuomalaisten infotilaisuudessa. Paikalla oli lähipitäjien Perussuomalaisia ja teemana tapaamisessa oli tunnustella paikallisyhdistysten yhdistymisiä.
Mukana joukossa oli myös SMP:n puolueveteraaneja. Oli sydämellistä havaita, että korkeasta iästä huolimatta jaksettiin vielä tulla keskustelutilaisuuteen.
Perussuomalaisille on selkeä tilaus Vesanto-Tervo-Rautalampi-Suonenjoki akselilla. Mielenkiintoa toimintaamme kohtaan löytyy mutta lisää toimijoita tarvitaan. Kevät näyttää missä määrin paikallisosastojen yhdistymisiä tulee. Puoluetoiminnan kannalta yhdistymiset voisivat jäntevöittää organisaatiota.
Yhteistyö pienten pitäjien välillä on tulevina vuosina yhä tärkeämpää. Ajatus kuntaliitoksistakaan Sisä-Savon alueella ei tunnu mahdottomalta.
Keskiviikkona minulla oli kunnia olla läsnä Maaningan soteveteraanien vuosikokouksessa. Kokouksessa kiersi puhutteleva muistotaulu. Tauluun oli taltioitu 66:n maaninkalaisen talvisodassa kaatuneen taistelijan kasvokuvat. Kova hinta pienelle paikkakunnalle.
Pienessä puheessani kiitin rintamaveteraaneja ja naisjärjestön edustajia niistä ponnistuksista mitä sotavuosina tehtiin.
Moni menetti sodissa rintamalla läheisiään, aseveljiään. Kotirintamalla pommituksissa, rajaseutujen tuhotöissä ja sairauksista johtuen kärsittiin myös siviiliuhreja. Monet menettivät rakkaat kotikontunsa.
Jäljelle jäivät muistot.
Muistot eivät himmene koskaan.
Sodissa maksettu kova hinta ei ollut turha. Hinnan takuuksi saimme vapauden ja vakaan yhteiskuntajärjestyksen.
Nykypolven on kiitollisena muistettava veteraanien joukkoa. Nyt on meidän vuoromme auttaa.
------
Lauantaina olin Vesannolla Perussuomalaisten infotilaisuudessa. Paikalla oli lähipitäjien Perussuomalaisia ja teemana tapaamisessa oli tunnustella paikallisyhdistysten yhdistymisiä.
Mukana joukossa oli myös SMP:n puolueveteraaneja. Oli sydämellistä havaita, että korkeasta iästä huolimatta jaksettiin vielä tulla keskustelutilaisuuteen.
Perussuomalaisille on selkeä tilaus Vesanto-Tervo-Rautalampi-Suonenjoki akselilla. Mielenkiintoa toimintaamme kohtaan löytyy mutta lisää toimijoita tarvitaan. Kevät näyttää missä määrin paikallisosastojen yhdistymisiä tulee. Puoluetoiminnan kannalta yhdistymiset voisivat jäntevöittää organisaatiota.
Yhteistyö pienten pitäjien välillä on tulevina vuosina yhä tärkeämpää. Ajatus kuntaliitoksistakaan Sisä-Savon alueella ei tunnu mahdottomalta.
maanantai 15. maaliskuuta 2010
Korruptio kukoistaa, rappio rehottaa
Valtuustossa ensimmäistä kautta istuvana tapakoodit ja asiamerkitykset eivät ole vielä täysin hanskassa. Uutta terminologiaa minulle edustaa mm. kepukätkö.
Kepukätkö on pöytäkirjan tai esityslistan liite. Lähtökohdiltaan julkinen mutta esim. kunnan sivustoilta ei esitysten taustoja tai päätöksien perusteluja välttämättä löydy vaan ne ovat liitteisiin kätkettynä.
Moni harhautui Varpaniemen vedenottamon (tontin) kaupassa. Itsekin edellisessä kirjoituksessa tapailin vedenottamon kauppaa. Sehän oli tosiaankin vain vedenottamon tontin kauppa. EI kiinteistön, laitteiston tahi putkiston VAAN tontin kauppa.
Tosin kokouskutsu ja esityslista tulivat vasta kirjoitustani seuraavana päivänä. Liitteet myös.
Liitteen kauppakirjassa tojotti tontti erillisenä kunnan JO omistamasta kiinteistöstä, laitteista ja putkistosta.
Kerrankos sitä harhautuu omaansa ostamaan.
Ensimmäisen, toisen ja...
Kepukätkö on pöytäkirjan tai esityslistan liite. Lähtökohdiltaan julkinen mutta esim. kunnan sivustoilta ei esitysten taustoja tai päätöksien perusteluja välttämättä löydy vaan ne ovat liitteisiin kätkettynä.
Moni harhautui Varpaniemen vedenottamon (tontin) kaupassa. Itsekin edellisessä kirjoituksessa tapailin vedenottamon kauppaa. Sehän oli tosiaankin vain vedenottamon tontin kauppa. EI kiinteistön, laitteiston tahi putkiston VAAN tontin kauppa.
Tosin kokouskutsu ja esityslista tulivat vasta kirjoitustani seuraavana päivänä. Liitteet myös.
Liitteen kauppakirjassa tojotti tontti erillisenä kunnan JO omistamasta kiinteistöstä, laitteista ja putkistosta.
Kerrankos sitä harhautuu omaansa ostamaan.
Ensimmäisen, toisen ja...
tiistai 2. maaliskuuta 2010
Vedellä voidellut
Varpaniemen vedenpumppaamosta on Maaningalla hierottu kauppaa. Taustahan on se, että pumppaamo rakennettiin aikanaan yksityisen maille. Veden otti Sinikiven Osuusmeijeri ja vuokratontilla hääräsi. Tämä yksityinen vuokraaja sitten sai omaan käyttöönsä talousvedet.
1980 tietämissä meijeri lakkautui ja Maaningan kunta otti kontolleen pumppaamon. Vuokrasopimuksessa vuokranantaja sai hivenen laajennetusti talousvetensä. Muut kuntalaiset toki maksoivat vedestä. Ja maksoivatpa vuokranantajankin veden siinä sivussa.
Seuraavassa valtuustoistunnossa kukaties päätetään vedenpumppaamon kaupasta. Esityksessä hinta on 80 000 euroa. 0,42 ha:n tontista maksamme siis yli 19 euron neliöhinnan. Se on enemmän kuin miltään tontilta Maaningalla pyydettävä neliöhinta. Kovasti puhuttaneet sataman tontit on hinnoiteltu 15 euron neliöhintaan.
Rantamaisema ei liene avarin mutta vastarannalla voi nähdä kesäisin leijonien lehmät. Kannattaneeko siitä noin korkeaa hintaa maksaa.
Vuosikausia kuntalaiset ovat maksaneet pumppaamon vuokranantajan vedet eikä mitään liittymismaksuja ole liioin maksettu. Perkele. Minäkin olen maksanut osani vuokranantajan talousvesistä.
Jokainen vastaantulija kylänraitilla, niin rollaattorimummo kuin työssä käyväkin on maksanut kiinteistönsä vesimittarin läpi virranneesta vedestä. Tähän asti pumppaamolta on lahjoitettu vuokranantajalle ja tämän lähipiirille ilmaiset kuntalaisten kustantamat vedet.
Näinköhän nämä sosiaaliavustukset on menneet oikeaan osoitteeseen? Nyttemmin tulevassa kaupassa ollaan menossa siihen suuntaan että vuokranantajakin joutuu opettelemaan vesimittarin lukemisen jalon taidon.
Hinta tästä on 80 000 euroa. Kuulostaa isolta summalta. Mitä lie keskimääräiset liittymismaksut kunnalliseen vesijohtoverkostoon?
1980 tietämissä meijeri lakkautui ja Maaningan kunta otti kontolleen pumppaamon. Vuokrasopimuksessa vuokranantaja sai hivenen laajennetusti talousvetensä. Muut kuntalaiset toki maksoivat vedestä. Ja maksoivatpa vuokranantajankin veden siinä sivussa.
Seuraavassa valtuustoistunnossa kukaties päätetään vedenpumppaamon kaupasta. Esityksessä hinta on 80 000 euroa. 0,42 ha:n tontista maksamme siis yli 19 euron neliöhinnan. Se on enemmän kuin miltään tontilta Maaningalla pyydettävä neliöhinta. Kovasti puhuttaneet sataman tontit on hinnoiteltu 15 euron neliöhintaan.
Rantamaisema ei liene avarin mutta vastarannalla voi nähdä kesäisin leijonien lehmät. Kannattaneeko siitä noin korkeaa hintaa maksaa.
Vuosikausia kuntalaiset ovat maksaneet pumppaamon vuokranantajan vedet eikä mitään liittymismaksuja ole liioin maksettu. Perkele. Minäkin olen maksanut osani vuokranantajan talousvesistä.
Jokainen vastaantulija kylänraitilla, niin rollaattorimummo kuin työssä käyväkin on maksanut kiinteistönsä vesimittarin läpi virranneesta vedestä. Tähän asti pumppaamolta on lahjoitettu vuokranantajalle ja tämän lähipiirille ilmaiset kuntalaisten kustantamat vedet.
Näinköhän nämä sosiaaliavustukset on menneet oikeaan osoitteeseen? Nyttemmin tulevassa kaupassa ollaan menossa siihen suuntaan että vuokranantajakin joutuu opettelemaan vesimittarin lukemisen jalon taidon.
Hinta tästä on 80 000 euroa. Kuulostaa isolta summalta. Mitä lie keskimääräiset liittymismaksut kunnalliseen vesijohtoverkostoon?
torstai 18. helmikuuta 2010
Ihanaa Leijonat, ihanaa
Hieno homma. Maaningan Ollinniemen palvelukeskuksen seinille tullaan skruuvaamaan taulutelevisiot. Hoitoyksikkö Ainola on saanut lahjoituksena Maaningan LC-klubilta kolme televisiota.
Tein aikoinaan valtuustoaloitteen (14.12.09) Ainolan hoitoyksikön televisioiden hankinnasta mutta kunnan talouden liikkumavara loppui hankkeen kohdalla. Ei se ollut ensimmäinen aloite asiasta.
Leena Tiihonen teki kuntalaisaloitteen samasta asiasta jo vuonna 2008. Silloinen kunnanhallitus siirsi asian lautakuntavalmisteluun.
Jäi sitten hanke toteutumatta kun kuntavaalit sotkivat kuvion. Tormakalta kunnanhallitukselta jäi lautakunta valmistelun seuranta suorittamatta. Tosin sosiaalilautakunta päätöksessään (18.2.09) päätti sisällyttää televisiohankinnat vuoden 2010 talousarvioon.
No ei sisällyttänyt ja siksi aloitteeni.
Aloite sai lihaa luiden ympärille kun kissaihmiset olivat jostakin kuulleet televisioiden tarpeesta. Sarja nopeita päätöksiä ja kas, Uutis-Jousen juttuun tyytyväisenä kehräämään.
Asiat etenevät kun on oikeat ihmiset asialla.
Tein aikoinaan valtuustoaloitteen (14.12.09) Ainolan hoitoyksikön televisioiden hankinnasta mutta kunnan talouden liikkumavara loppui hankkeen kohdalla. Ei se ollut ensimmäinen aloite asiasta.
Leena Tiihonen teki kuntalaisaloitteen samasta asiasta jo vuonna 2008. Silloinen kunnanhallitus siirsi asian lautakuntavalmisteluun.
Jäi sitten hanke toteutumatta kun kuntavaalit sotkivat kuvion. Tormakalta kunnanhallitukselta jäi lautakunta valmistelun seuranta suorittamatta. Tosin sosiaalilautakunta päätöksessään (18.2.09) päätti sisällyttää televisiohankinnat vuoden 2010 talousarvioon.
No ei sisällyttänyt ja siksi aloitteeni.
Aloite sai lihaa luiden ympärille kun kissaihmiset olivat jostakin kuulleet televisioiden tarpeesta. Sarja nopeita päätöksiä ja kas, Uutis-Jousen juttuun tyytyväisenä kehräämään.
Asiat etenevät kun on oikeat ihmiset asialla.
perjantai 5. helmikuuta 2010
Sitoutumattomasti puolueellinen
Torstain uutispommituksesta vastasi paikallislehtemme, jonka nimeä en viitsi mainita. Etusivulla, pääkirjoituksessa ja sisäsivun artikkelissa hekumoitiin Maaningan Keskustan valtuustoryhmän lohkeamisesta. Kaksi "naisverkoston" jäsentä, joiden nimiä en viitsi mainita, erkani emopuolueesta näyttävin sanankääntein.
Porukan repeäminen on aina jonkilainen uutinen. Monesti riippumattomaan tiedonvälitykseen kuuluu, että toistakin osapuolta asiassa kuullaan. Tässä asiassa on helppo antaa credittiä Savon Sanomille, joka samaisesta asiasta uutisoidessaan kuuli myös Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajaa sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajaa.
Jotenkin paikallislehtemme uutisoinnista jäi kuva, että koko juttu oli poislähteneiden puffi omalle toiminnalleen. Loppukaneetti "ovet ovat auki muillekin samanmielisille" olikin kerrassaan hyytävä.
Toivottavasti en lankea ko naisenergian pauloihin.
Aidosti kuntalaisten asialla on aina vetoava teema. Toinen "aidosti kuntalaisten asialla" oleva oli hetki sitten Siilisetin ohjausryhmässä lopettelemassa esikoulutusta Pulkonkoskella ja Tuovilanlahdessa. Ei moisesta asiasta tarvitse tiedottaa sivistyslautakunnalle, kunnanhallitukselle tahi -valtuustolle.
Ja toinen "aidosti farisealainen ...ööh aidosti kuntalaisten asialla oleva" komppasi yleisönosaston kirjoituksissa, eräässä paikallislehdessä, jonka nimeä en mainitse.
Toisella tapaa ajattelevia moitittiin ja Siilisetille käskytettiin työrauhaa. Voi erästäkin kunnanhallituksen jäsentä, joka puolusti rohkeasti kuntademokratiaa ja esikoulukkaiden oikeutta lähikouluun.
Nimeltä mainitsematon paikallislehti ansaitseekin korkeatasoisesta journalismistaan viikon Pultsar -palkinnon.
Onnea siitä nyt sitten.
Porukan repeäminen on aina jonkilainen uutinen. Monesti riippumattomaan tiedonvälitykseen kuuluu, että toistakin osapuolta asiassa kuullaan. Tässä asiassa on helppo antaa credittiä Savon Sanomille, joka samaisesta asiasta uutisoidessaan kuuli myös Keskustan valtuustoryhmän puheenjohtajaa sekä kunnanvaltuuston puheenjohtajaa.
Jotenkin paikallislehtemme uutisoinnista jäi kuva, että koko juttu oli poislähteneiden puffi omalle toiminnalleen. Loppukaneetti "ovet ovat auki muillekin samanmielisille" olikin kerrassaan hyytävä.
Toivottavasti en lankea ko naisenergian pauloihin.
Aidosti kuntalaisten asialla on aina vetoava teema. Toinen "aidosti kuntalaisten asialla" oleva oli hetki sitten Siilisetin ohjausryhmässä lopettelemassa esikoulutusta Pulkonkoskella ja Tuovilanlahdessa. Ei moisesta asiasta tarvitse tiedottaa sivistyslautakunnalle, kunnanhallitukselle tahi -valtuustolle.
Ja toinen "aidosti farisealainen ...ööh aidosti kuntalaisten asialla oleva" komppasi yleisönosaston kirjoituksissa, eräässä paikallislehdessä, jonka nimeä en mainitse.
Toisella tapaa ajattelevia moitittiin ja Siilisetille käskytettiin työrauhaa. Voi erästäkin kunnanhallituksen jäsentä, joka puolusti rohkeasti kuntademokratiaa ja esikoulukkaiden oikeutta lähikouluun.
Nimeltä mainitsematon paikallislehti ansaitseekin korkeatasoisesta journalismistaan viikon Pultsar -palkinnon.
Onnea siitä nyt sitten.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Kylmää ja kuumaa juomaa
Aamupäivähän meni Kuopion tammimarkkinoilla. Olimme Pohjois-Savon Perussuomalaisten väreissä torikansaa kuulemassa ja torikansan kuultavana. Ei tarjottu kahvia.
Kahvien tarjoaminen jätettiin alan työmyyrien, torikauppiaiden tehtäväksi. Arvostan kyllä kyseistä ammattikuntaa. Itse 3-4 tuntia palelleena tuntui että ukkovarpaan kynnetkin irtoaa, niin vapisutti. Jotta jokainen euro jonka torikauppias tienaa kahvikupillaan tuossa kelissä, tietää paikkansa.
Olihan meillä perussuomalaisten teltalla toki kuumaa mehua tarjolla. Teki hyvin kauppansa. Monta tarinaa kuultiin, monta evästystä saatiin eteenpäin vietäväksi. Piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen oli myös kuuntelemassa markkinaväen terveisiä. Kuuma mehu piristi teltalla vierailleiden mieltä. Lämmitti myös.
Kuopion seudun Perussuomalaisten aktiiveja suurelta osin kiittäminen tapahtuman käytännön järjestelyistä. Huomenna paikalle taasen.
Tuuthan siekii.
Kahvien tarjoaminen jätettiin alan työmyyrien, torikauppiaiden tehtäväksi. Arvostan kyllä kyseistä ammattikuntaa. Itse 3-4 tuntia palelleena tuntui että ukkovarpaan kynnetkin irtoaa, niin vapisutti. Jotta jokainen euro jonka torikauppias tienaa kahvikupillaan tuossa kelissä, tietää paikkansa.
Olihan meillä perussuomalaisten teltalla toki kuumaa mehua tarjolla. Teki hyvin kauppansa. Monta tarinaa kuultiin, monta evästystä saatiin eteenpäin vietäväksi. Piirin puheenjohtaja, kansanedustaja Pentti Oinonen oli myös kuuntelemassa markkinaväen terveisiä. Kuuma mehu piristi teltalla vierailleiden mieltä. Lämmitti myös.
Kuopion seudun Perussuomalaisten aktiiveja suurelta osin kiittäminen tapahtuman käytännön järjestelyistä. Huomenna paikalle taasen.
Tuuthan siekii.
tiistai 19. tammikuuta 2010
Vuosikymmenen ensimmäinen blogi
Juankoski on mukava pieni kaupunki Koillis-Savossa. Seutukunnalla elää väkevä, vapaa ja itsenäinen juankoskelainen heimo.
Olin illalla Koillis-Savon Perussuomalaisten ylimääräisessä yleisessä kokouksessa. Juankoskella.
Paljonhan tuosta Juankoskesta on kirjoitettu. Miten siellä on kuntapuolen päätöksenteossa oltu törmäyskurssilla, on siellä paikallisyhdistyksestä erottu ja on tätä kirjoiteltu ja tuota puhuttu.
Tavallista väkeähän tuolla Juankoskella asustelee. Järjestötoiminnassa näkemykset poikkeavat mutta yhdistysvapauden nojallahan yhdistyksiin liitytään ja yhdistyksistä erotaan.
Se harmittaa, että äänekäs vähemmistö esittäytyy riippumattoman tiedonvälityksen ja päätöksentekojärjestelmän airuina. Se vähemmistö, joka taannoin oli vastahangassa kaikkien kanssa marathonkokoustaen ja valituksienvalituksienvalituksien kirjelmöijänä kunnostautuen, onkin nyt elämöimässä radioapparaatissa asti.
Valtuutettumme Juankoskella ei kuitenkaan ole yksin. Yhteistyö muiden ryhmien kanssa on varmasti helpompaa jatkossa. Ja maakunnan väki ei jätä yksin.
Olin illalla Koillis-Savon Perussuomalaisten ylimääräisessä yleisessä kokouksessa. Juankoskella.
Paljonhan tuosta Juankoskesta on kirjoitettu. Miten siellä on kuntapuolen päätöksenteossa oltu törmäyskurssilla, on siellä paikallisyhdistyksestä erottu ja on tätä kirjoiteltu ja tuota puhuttu.
Tavallista väkeähän tuolla Juankoskella asustelee. Järjestötoiminnassa näkemykset poikkeavat mutta yhdistysvapauden nojallahan yhdistyksiin liitytään ja yhdistyksistä erotaan.
Se harmittaa, että äänekäs vähemmistö esittäytyy riippumattoman tiedonvälityksen ja päätöksentekojärjestelmän airuina. Se vähemmistö, joka taannoin oli vastahangassa kaikkien kanssa marathonkokoustaen ja valituksienvalituksienvalituksien kirjelmöijänä kunnostautuen, onkin nyt elämöimässä radioapparaatissa asti.
Valtuutettumme Juankoskella ei kuitenkaan ole yksin. Yhteistyö muiden ryhmien kanssa on varmasti helpompaa jatkossa. Ja maakunnan väki ei jätä yksin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)