Kuntavaalit on käyty ja vaalit menivät ilmeisen hyvin. Ainakin valtakunnan julkisuudessa voittajina esiintyivät kaikki ryhmät. On ilo kuulua voittajien joukkoon.
Paikallistasolla olen ylpeä Keiteleestä ja keiteleläisistä. Pieni paikkakunta maakuntarajalla osoitti, että pitäjäväki pitää demokraattisia arvoja kunniassa. Riippumatta vaaleja edeltäneen ajan julkisesta keskustelusta, joka mielestäni vain puudutti kansalaisia, keiteleläiset äänestivät entiseen tapaan.
Äänestysaktiivisuus Keiteleellä oli jälleen maakunnan kärkeä, ollen 65,6%. Pielavesi naapurissa oli muuten toinen aktiivisuudessa (64,7% ) ja pitäjistä ainoa, jossa äänestysaktiivisuus kohosi.
Tilastokeskuksen sivuja katsoessa tulee nopeasti päätelmään siitä, että siellä missä perussuomalaiset tulivat uutena mukaan ehdolle, siellä purkautui paljon "kannatuspatoutumaa" puolueellemme. Näillä paikkakunnilla tuli eniten laskennallisia valtuustopaikkalisiä.
Isoista paikkakunnista Kuopiossa ja Siilinjärvellä tuli myös komeasti lisäpaikkoja. Onnistunut ehdokasasettelu ja sitä myöten ryhmien väliset kannatussiirtymät olivat näillä paikkakunnilla puolellamme.
Vaaleja edeltäneet kannatuslukumittaukset asettivat perussuomalaisten kannalta odotukset toteutunutta tulosta korkeammalle. Korkeimmillaan kannatuslukemat olivat silloin kun mittauksia tehtiin käyttäen kyselypohjana "jos eduskuntavaalit olisivat nyt mitä puoluetta äänestäisit?" Eduskuntavaalien ja kuntavaalien välisen ajan alkupuolella. Ennen kuin edes kuntavaalien ehdokasasettelu oli millään muotoa hahmottunut.
Ehdokasasettelun valmistuttua mielipidetiedusteluissa oltiin vielä varsin korkealla tasolla. Mutta äänestyshetkellä monen on helpompi äänestää vanhaa tuttua ja tunnetua päättäjää, valtuutettua, kuin antaa äänensä aivan uudelle, tuntemattomallekin ehdokkaalle. Kuntavaaleissa on yhtä paljon kyseessä henkilövaali kuin puoluevaali. Näin aina kun mennään paikallistasolle.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi valtakunnallisen ehdokasasettelun päättymisen aikaan, että tällä ehdokasmäärällä "voitamme varmasti perussuomalaiset". Se ei ollut paljon sanottu. Se oli osuvasti sanottu.
Jokaisella ryhmälle on ennen vaaleja tavoitteita. Osin maanläheisiä, osin varsin lennokkaitakin. Kuuta ei kuitenkaan ole tarpeen kurkottaa vaan tavoitteenasettelun on oltava innostavaa mutta jonkinlainen realismi on säilytettävä. Tällöin mahdollinen pettymys ei purkaudu hallitsemattomasti.
Olen iloinen ja nöyrän kiitollinen omasta ja ryhmämme saamasta menestyksestä ja luottamuksesta kuntavaaleissa.
Samoin siitä, että maakunnassa mentiin eteenpäin. Valtuustopaikkoja tuli röytämällä. Paikkamäärä maakunnassa yli kaksinkertaistui. Vuosi sitten olin kirjaamassa Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:n piirisihteerinä tavoitteita nyt käytyihin kuntavaaleihin.
Tavoitteena oli saada ehdokaslistat jokaiseen kuntaan. Ja tämän jälkeen tavoitella vaaleissa sellaista menestystä, että jokaiseen valtuustoon tulee valtuustaryhmä, jossa perussuomalaisen valtuutetun ei tarvitse olla yksin vaan seurana on vähintää yksi perussuomalaisen valtuustotoveri.
Emme tavoitelleet kuuta taivaalta mutta tavoitteeseen päästiin joka pitäjässä. Tästä asiasta olen iloinen. Positiivisuus on asia, jonka haluan siirtää valtuutetuillemme pitäjillä.
Myönteisesti uuteen suhtautuen ja yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa jokainen valtuutettu täyttää parhaiten sen tehtävän, mihin äänestäjät, kuntalaiset ovat heidät valinneet.
_____________________________________
Voittamisen taito mitataan siinä miten voiton hetkellä suhtautuu tappion kokeneisiin. Ylimielisyys, ylpeys tai kiusaaminen kostautuu, nopeastikin. Valtuustoon päätyneiden ohella varasijoille jääneitä tarvitaan kun lautakunta- ja muita luottamuspaikkoja täytetään.
Aiempaan kokemukseeni verraten huomaan, että moni valtuutettunakin toiminut joutui kärsimään vaaleissa paikkamenestyksen. Tappio tuntuu pahalta mutta tarjoaa se myös uusia mahdollisuuksia. Tapoja vaikuttaa on monia muitakin kuin valtuustotyö.
Omat pettymyksetkin on tullut koettua. Ei tullut, ei, minusta kirkkovaltuutettua taannoisissa seurakuntavaaleissa. Kyllä se oli otettava kasvattavana kokemuksena. Sain olla silloin mukana mukavassa joukossa laatimassa ohjelmaa ryhmällemme. Seurakuntalaisten, äänestäjien tuki meni silloin toisaalle.
Tämän takia myös häviäminen on otettava osana elämää. Ei vika ole muissa ehdokkaissa tai valituksi tulleissa. Eikä vika ole itsessäkään.
Tulos on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee. Kansanvaltainen vaalijärjestelmämme on puolustamisen arvoinen asia. Järjestelmä muovaa tuloksen äänestäjien tahdon mukaiseksi. Samoin äänestäjien tahto muovaa järjestelmää.
Aina tulos ei miellytä. Valitusosoite ja -ajankohta on kuitenkin tiedossa. Seuraavissa vaaleissa äänestetään - toivottavasti vielä entistä aktiivisemmin!
