keskiviikko 30. syyskuuta 2009

Mikä oikeus, mikä kohtuus

Vaalirahasotku saa tänään välietappinsa eduskunnassa. Hallitus antaa tiedonantonsa, asiasta keskustellaan ja lopuksi äänestetään (niin esitettäessä) hallituksen luottamuksesta huomenna.

Asialle pitäisi lyödä piste. Mutta epäilys on vahva, että vielä ei tulla maaliin vaan hämmentäminen tulee jatkumaan.

Uusi vaalirahoitusta koskeva laki onnistuessaan suitsii kohun ainekset jatkossa.

Tälläkin hetkellä lakikirjasta löytyy vaalirahoitus lainsäädäntö. Jos sitä olisi noudatettu, paljolta olisi vältytty.

Tämän hetkinen keskustelu pääministerin "lahjuksista" on täysin irrelevanttia. Tässä kohtaa kuuluisi tukea laillisessa järjestyksessä valittua pääministeriä.

Kansalaisten vaaleissa valitsemaa.

On nimittäin niin, että jos huomaan rikollista tapahtuvan niin onhan toki jo kansalaisvelvollisuus ilmoittaa siitä poliisiviranomaisille. Kyllä rikoksesta aikanaan tiedotetaan YLE:n silminnäkijässäkin.

Jos siihen on aihetta.

Media ei ole ilmoitusväline jonne rikoksista tai edes rikosepäilyistä ilmoitetaan. Jos joku kuitenkin ilmoittelee rikosepäilyistään vaikkapa YLE:n ajankohtaistoimitukseen, on sieltä ilmoitettava poliisiviranomaiselle. Kyllä lähdesuoja toteutuu tälläkin keinoin.

Median tärkeä tehtävä on toimia tiedonvälittäjänä. Tuomarointileikit voidaan jättää omaan arvoonsa.

perjantai 25. syyskuuta 2009

Vain isäntä vaihtuu

Keväällä tihkui tietoa uudistuksista koulutoimessa. Esiopetuksen piti siirtymän sivistystoimen alaisuudesta sosiaalitoimen alaisuuteen. Vuoden 2010 alusta peruskoulun esiopetuksen vastuu siirtyy Siiliset organisaatiolle.

Valtuustosalissa keväällä esitin asiasta kysymyksen sivistytoimen johtajalle. Olisin halunnut tietää esiopetuksen kohtalosta ja selvittää, voiko käydä siten että esikoulun syksyllä 2009 aloittavat päättävätkin esikoulun kevätkaudella aivan jossakin muualla.

Asia on perheellemme läheinen, koska keskimmäinen lapsistamme aloittaisi esikoulunsa Pulkonkoskella. Jatkuisiko esikoulutus vuodenvaihteen jälkeen tutussa ympäristössä vai olisiko lähdettävä kauemmas eskariin.

"Vain isäntä vaihtuu.." tyyliin vastasi sivistytoimenjohtaja kyselyihini.

Tämänpäiväinen Savon Sanomat oli viisaampi. Esikouluopetus päättyy Pulkonkoskella ja Tuovilanlahdessa kevätlukukauden siirtymäajan jälkeen. Siilisetin hallinnollinen päätös pistääkin paikallistason päättäjät pohtimaan mm. eskarien koulukyytien järjestämistä Maaninkajärven koululle.

Koko asiasta tiedottaminen on jäänyt maaninkalaiseen tyyliin puskaradioimisen asteelle.

Mitään säästöjä eskaripompottelusta ei tule syntymään. Pienimmäiset lapetaan bussiin tai taksiin ja kuljetetaan kirkonkylälle. Ja vartuttuaan ekaluokkalaisiksi he palaavat..kyläkouluunsa.

Lasten vanhempia koko päätöksenteon prosessissa ei Maaningalle tuttuun tapaan ole kuultu. Esikoulun tarkoitus on minun mielestäni opettaa lasta koulun tavoille ja tutustuttaa tulevaan kouluun ja oppilastovereihin. Tarkoituksena ei välttämättä tarvitsisi olla esikoululaisten tutustuttaminen järjettömän päätöksenteon hedelmiin ja pitkäkestoiseen koulubussissa istumiseen.

Onneksi esikoulua ei sido oppivelvollisuus vaan se on vapaaehtoista.

torstai 24. syyskuuta 2009

Ruoka-ale aiheuttaa ylensyöntiä

Tänään kävimme Saksan kaupassa. Ruoka-ale alkoi siellä viikon etuajassa. Laupeudentyötä kyseiseltä kaupalta. Tinkivät viikon katteistaan.

Kyllä oli juhlaa asioida alehintoja notkuvassa kaupassa. Ensi viikolla rätkitään alehintoja kaikissa kotoisissa kaupoissakin. Silloin alkaa todellinen kulutusjuhla.

Mitenkähän kansakunnan käy?

Halpa ruoka voi hyvinkin johtaa ylensyöntiin ja kansamme alkaa pulskistumaan. Toivottavasti kauppa tuntisi vastuunsa ja nostaisi hintoja muulla tavoin.

Hintoihin voisi tuoda lisiä kohonneista energia- ja rahtikuluista johtuen eikä henkilöstökustannusten nousuakaan voine unohtaa.

Halpa ruoka voi olla vakava kansanterveydellinen uhka.

Onneksi keppana kuitenkin kallistuu.

lauantai 19. syyskuuta 2009

Lapinlahdella 190909

Lauantai aamupäivän ohjelmassa oli vierailu Lapinlahdelle. Siellä Perussuomalaisten Lapinlahden paikalliosasta järjesti toritapahtuman. Kuten asiaan kuului oli kahvin ja pullan lisäksi tarjolla väkevää perussuomalaista kerrontaa.

Paikalla oli puhumassa kansanedustaja Pentti Oinonen. Perus-Pentti toi eduskunnan ja puoluejohdon terveiset. Puheen kärkenä oli ensi vuoden talousarvion painotukset. Vanhojen puolueiden "pyynnöistä" johtuen myös vaalirahasalailu ja -seikkailut saivat osansa sanailusta.





Kahvi maistui kuulijakunnalle ja teltallamme vieraili mukavasti toiminnastamme kiinnostunutta väkeä. Erityisen mukavaa on tutustua ja vaihtaa kuulumisia paikallistason vastuunkantajien; valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden kanssa. Samanlaisten arjen asioitten kanssa painitaan pitäjien valtuustoissa. Varmasti huoli kuntataloudesta ja palveluiden tuottamisesta on yhteinen. Kotikunnasta tai -kaupungista riippumatta.

Hyvällä yhteistyöllä piiritasolla on mahdollisuus tuoda uudenlaisia näkökulmia paikallistason ongelmia ratkottaessa. Olemalla vahvasti maakunnallisesti esillä painoarvomme päätöksentekijöinä kasvaa.

Yhteistyö piiritasolla puoluetyössä ja ennen kaikkea paikallinen yhteistyö muiden ryhmien kanssa on avain kasvuun ja menestykseen maakunnassa. Merkki on sellainen, että kiinnostus toimintaamme kohtaan on kasvussa. Rehelliselle ja reilulle vaihtoehdolle on nyt tilausta.

Täysillä etteenpäin.

torstai 17. syyskuuta 2009

Heränneet herätetyt

Oli muuan hurskas mies. Ei hurskaampi toista mutta olipahan vain. Asusteli hän palatsissaan, jonka portinpielet oli kultamaalein kirjaillut ja polku, polku joka palatsille johti, oli platinaisin plootuin silattu.

Almuja antoi mies köyhille ja rahvas pönkitti valitun valta-asemaa kiitoksin. "Olipa heillä oiva isäntä" ja kantoivat tälle..almuja.

Oli muitakin kaupunkeja. Valittuina johtajinaan hurskaita miehiä. Joukossa joku nainenkin. Hyvin johtivat he alamaisiaan, almuja jakoivat ja kansa kiitti. Ja valta-asemaansa pönkittivät hurskaat johtajat.

Apinat kaupunkien muurien ulkopuolella nauroivat tälle kaikelle. Ja elivät onnellisina.

Kunnes viimein koirat alkoivat haukkumaan. Hurskaat johtajat heräsivät haukuntaan. Voisi mainita heidän paheksuntansa. Vaan pianpa oppivat koirat puhumaan ihmisten tavalla. Ja alkoivat opettamaan apinoitakin.

Samoin köyhätkin alkoivat heräilemään. Huomasivat johtajiensa hurskauden olevan usvaista unta. Ja alkoipa usvakin pian hälvetä.

Huomattiin hurskaitten johtajien valta ja vauraus. Olevan peräisin köyhien almuista. Oli köyhien sankka joukko ollut suurempi johtajiensa määrää ja täten almutkin päätyneet lopulta johtajilleen.
"Ei almuissa mitään kiellettyä ole" oli erä hurskas mies kauan aikaa hokenut. "Mutta olemmehan niistä yltäkyllin nauttineet, jospa osan palauttaisimme ja sädekehäämme kiillottaisimme" totesi toinen hurskas.

Niin he tekivät.

Tämän jälkeen koirat vaikenivat. Apinat rauhoittuivat.

Kansa sai jälleen vaipua uneen. Tyytyväisenä. Olihan heillä hurskaat johtajat.

lauantai 12. syyskuuta 2009

Parasta Vanhasta

Pääministeri Vanhanen puntaroi menneellä viikolla Yle-maksua. Kaikille asuntokunnille määrättävästä maksusta voisi tietyin ehdoin anoa maksuvapautusta. Riittää kun kirjelmöi viranomaiselle ja todistaa, ettei katsele tai kuuntele mitään tiedotusvälinettä tai siihen verrattavaa vimpainta, mikä välittää Ylen lähettämää materiaalia.
http://www.savonsanomat.fi/uutiset/kotimaa/vanhanen-tarjosi-poikkeusta-yle-maksuun/482332

Muistui mieleeni aliupseerikoulu ja armeija-ajat. Kasarmin tarkkaa järjestystä valvoivat apukouluttajat. Puutteita havaitessa saatettiin sitten rangaistukseksi huolimattomalle taistelijalle määrätä esseen kirjoittaminen. Itsekin sain joskus kirjoittaa aiheesta "miksi minun paidannappi on auki" tai jotakin vastavaa.

Jotakin samaa vilpittömyyttä on pääministerin ehdotuksessakin. Jos ei kerta katsele eikä kuuntele Yleä ei tarvitse maksaa Yle-maksuakaan. Siitä on vain ilmoitettava kirjallisesti.

...Hyvä Pääministeri meidän televisiosta ei näy Ylen kanavat. Radiostamme ei kuulu kuin kaupalliset. Eikä meillä ole tietokonetta. Uutiset käyn katsomassa naapurissa...