sunnuntai 28. maaliskuuta 2010

Veteraanit

Menneellä viikolla tulin kohdanneeksi veteraaneja kahdella tavalla.

Keskiviikkona minulla oli kunnia olla läsnä Maaningan soteveteraanien vuosikokouksessa. Kokouksessa kiersi puhutteleva muistotaulu. Tauluun oli taltioitu 66:n maaninkalaisen talvisodassa kaatuneen taistelijan kasvokuvat. Kova hinta pienelle paikkakunnalle.

Pienessä puheessani kiitin rintamaveteraaneja ja naisjärjestön edustajia niistä ponnistuksista mitä sotavuosina tehtiin.
Moni menetti sodissa rintamalla läheisiään, aseveljiään. Kotirintamalla pommituksissa, rajaseutujen tuhotöissä ja sairauksista johtuen kärsittiin myös siviiliuhreja. Monet menettivät rakkaat kotikontunsa.
Jäljelle jäivät muistot.
Muistot eivät himmene koskaan.

Sodissa maksettu kova hinta ei ollut turha. Hinnan takuuksi saimme vapauden ja vakaan yhteiskuntajärjestyksen.

Nykypolven on kiitollisena muistettava veteraanien joukkoa. Nyt on meidän vuoromme auttaa.
------
Lauantaina olin Vesannolla Perussuomalaisten infotilaisuudessa. Paikalla oli lähipitäjien Perussuomalaisia ja teemana tapaamisessa oli tunnustella paikallisyhdistysten yhdistymisiä.
Mukana joukossa oli myös SMP:n puolueveteraaneja. Oli sydämellistä havaita, että korkeasta iästä huolimatta jaksettiin vielä tulla keskustelutilaisuuteen.

Perussuomalaisille on selkeä tilaus Vesanto-Tervo-Rautalampi-Suonenjoki akselilla. Mielenkiintoa toimintaamme kohtaan löytyy mutta lisää toimijoita tarvitaan. Kevät näyttää missä määrin paikallisosastojen yhdistymisiä tulee. Puoluetoiminnan kannalta yhdistymiset voisivat jäntevöittää organisaatiota.

Yhteistyö pienten pitäjien välillä on tulevina vuosina yhä tärkeämpää. Ajatus kuntaliitoksistakaan Sisä-Savon alueella ei tunnu mahdottomalta.

maanantai 15. maaliskuuta 2010

Korruptio kukoistaa, rappio rehottaa

Valtuustossa ensimmäistä kautta istuvana tapakoodit ja asiamerkitykset eivät ole vielä täysin hanskassa. Uutta terminologiaa minulle edustaa mm. kepukätkö.

Kepukätkö on pöytäkirjan tai esityslistan liite. Lähtökohdiltaan julkinen mutta esim. kunnan sivustoilta ei esitysten taustoja tai päätöksien perusteluja välttämättä löydy vaan ne ovat liitteisiin kätkettynä.

Moni harhautui Varpaniemen vedenottamon (tontin) kaupassa. Itsekin edellisessä kirjoituksessa tapailin vedenottamon kauppaa. Sehän oli tosiaankin vain vedenottamon tontin kauppa. EI kiinteistön, laitteiston tahi putkiston VAAN tontin kauppa.

Tosin kokouskutsu ja esityslista tulivat vasta kirjoitustani seuraavana päivänä. Liitteet myös.

Liitteen kauppakirjassa tojotti tontti erillisenä kunnan JO omistamasta kiinteistöstä, laitteista ja putkistosta.

Kerrankos sitä harhautuu omaansa ostamaan.

Ensimmäisen, toisen ja...

tiistai 2. maaliskuuta 2010

Vedellä voidellut

Varpaniemen vedenpumppaamosta on Maaningalla hierottu kauppaa. Taustahan on se, että pumppaamo rakennettiin aikanaan yksityisen maille. Veden otti Sinikiven Osuusmeijeri ja vuokratontilla hääräsi. Tämä yksityinen vuokraaja sitten sai omaan käyttöönsä talousvedet.

1980 tietämissä meijeri lakkautui ja Maaningan kunta otti kontolleen pumppaamon. Vuokrasopimuksessa vuokranantaja sai hivenen laajennetusti talousvetensä. Muut kuntalaiset toki maksoivat vedestä. Ja maksoivatpa vuokranantajankin veden siinä sivussa.

Seuraavassa valtuustoistunnossa kukaties päätetään vedenpumppaamon kaupasta. Esityksessä hinta on 80 000 euroa. 0,42 ha:n tontista maksamme siis yli 19 euron neliöhinnan. Se on enemmän kuin miltään tontilta Maaningalla pyydettävä neliöhinta. Kovasti puhuttaneet sataman tontit on hinnoiteltu 15 euron neliöhintaan.

Rantamaisema ei liene avarin mutta vastarannalla voi nähdä kesäisin leijonien lehmät. Kannattaneeko siitä noin korkeaa hintaa maksaa.

Vuosikausia kuntalaiset ovat maksaneet pumppaamon vuokranantajan vedet eikä mitään liittymismaksuja ole liioin maksettu. Perkele. Minäkin olen maksanut osani vuokranantajan talousvesistä.

Jokainen vastaantulija kylänraitilla, niin rollaattorimummo kuin työssä käyväkin on maksanut kiinteistönsä vesimittarin läpi virranneesta vedestä. Tähän asti pumppaamolta on lahjoitettu vuokranantajalle ja tämän lähipiirille ilmaiset kuntalaisten kustantamat vedet.

Näinköhän nämä sosiaaliavustukset on menneet oikeaan osoitteeseen? Nyttemmin tulevassa kaupassa ollaan menossa siihen suuntaan että vuokranantajakin joutuu opettelemaan vesimittarin lukemisen jalon taidon.

Hinta tästä on 80 000 euroa. Kuulostaa isolta summalta. Mitä lie keskimääräiset liittymismaksut kunnalliseen vesijohtoverkostoon?