lauantai 11. syyskuuta 2010

Avoin kirje puheenjohtajalle

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kanssaihmiset

Aika ajoin putkahtelee viestimiin avoimia kirjeitä.
Minäkin päätän koettaa.

Arvoisa puheenjohtaja, puolueenne on jo ties kuinka kauan ollut kaikista suurin. Maan hiljaiset ovat luoneet vankan pohjan kannatuksellenne. Viime eduskuntavaaleissa puolueenne valtakunnallinen kannatus oli 32,1%.

Miksi olette kuitenkin ollut niin hiljaa? Miksi Teiltä tai puolueeltanne ei tule mitään konkreettisia ehdotuksia esim. valtiovallan taloudenhoitoon, työllisyyteen tai vaikkapa EU:n liittyen.
Nukutteko Te?

Jos sama meno jatkuu, pelkään että johtamanne Nukkuvien puolue menettää osakkeitaan seuraavissa vaaleissa.

Jotenkin tuntuu, että Perussuomalaiset saattaa imuroida puolueenne ääniä. Muiden ryhmien en kyllä usko pystyvän nukkuvia herättelemään. Tosin sieltäkin saattaa tulla äänisiirtymää Perussuomalaisille.

Arvoisa Nukkuvien puolueen puheenjohtaja. Nyt pian konkretiaa, ääntä ja aktivismia. Muutoin puolueenne kasvava kannatustrendi taittuu.

Toivon Teidän vastaavan kirjeeseeni.

keskiviikko 4. elokuuta 2010

Muikkuvestivaalit 2010















Olimme 24.7. Pielavedellä uudelleen elvytetyillä Muikkuvestivaaleilla. Tapahtuman perinne juontaa kaiketi 40 vuoden taakse mutta aivan viime vuosina perinne on jäänyt unholaan.
Paljon paikalla oli väkeä ja teltallamme vieraili mukavasti paikallista väkeä ja myös lomalaisia.

Kuvassa teltalla ehdokkaistamme Sirpa Kulin ja Markus Purdy Kuopiosta sekä Pekka Keto Varkaudesta.

Poliittisista järjestöistä paikalla oli Perussuomalaisten lisäksi Keskusta omalla teltallaan.

Paikallislehti Pielavesi-Keitele kirjoitti tapahtumasta runsaasti ja yhteinen toivomus on varmasti, että Muikkuvestivaaleja vietetään myös jatkossa.

Sanan sija -palstalla samaisessa lehdessä kirjoitti nimimerkki "Lomalainen", siihen sävyyn, etteivät poliittiset järjestöt kuulu kesätapahtumiin. Kunnioitan mielipidettä mutta olen toista mieltä. Poliittiset järjestöt kuuluvat ihmisten arkeen ja kesätapahtumiin siinä missä välihousu- ja metrilakukauppiaatkin.

Alla vastineeni "Lomalaiselle" Pielavesi-Keiteleessä 4.8.2010

Yhteisellä asialla kesätapahtumissa


Suomen kesä on täynnä kesätapahtumia. Joka pitäjässä on pitäjäjuhlansa. Nämä iloiset yhteiset tapahtumat lujittavat yhteisöllisyyden tunnetta ja tuovat katukuvaan lomalaisia, torikauppiaita sekä erilaisten järjestöjen jäsenistöä.


Kesätapahtumissa on leppoisa tunnelma. Kauppa käy ja ihmiset ovat vapautuneempia. Tarinoidaan jopa tuntemattomien kanssa. Välitön tunnelma tarttuu.


Pitäjien kesätapahtumissa avauspuheita odotetaan. Usein avaussanoja voi olla lausumassa lähialueen kansanedustaja tuoden tapahtumiin läsnäolollaan juhlan tuntua.


Kesätapahtumissa aatteelliset järjestöt voivat päästä keskustelemaan kuntalaisten kanssa. Tapahtumat tarjoavat hyvän kentän palautteen antamiselle. Näistä terveisistä jalostuu parhaimmillaan asiakohtia jopa vaaliohjelmiin.


Olen eri mieltä edellisen Pielavesi-Keitele lehden lukijalle –palstan nimimerkin ”Lomalainen” kanssa. Yhteiset asiat ja poliittiset järjestöt ansaitsevat paikkansa myös kesätapahtumissa.


Politiikanteon ei aina tarvitse olla ylimaallisen vakavaa. Pieni huumori ja leikkimieli ovat kepeissä kesäjuhlissa paikallaan. Saamamme palaute osallistumisistamme kesäisiin tapahtumiin Pohjois-Savossa on ollut kannustavaa.


Me puolestamme kannustamme kaikkia aatteellisia järjestöjä jalkautumaan kansan pariin.


Kuulemaan, mitä kansalaisilla on sanottavana ja mitä toiveita he asettavat tulevaisuuden suhteen.


Ari Kaunisaho

piirisihteeri

Pohjois-Savon Perussuomalaiset ry





keskiviikko 21. heinäkuuta 2010

P-Savon Perussuomalaisten kesä

Pohjois-Savo on kesätapahtumien luvattua maata. Joka pitäjässä on jonkinlainen kesätapahtuma ja joissakin paikoissa useampiakin tapahtumia.

Kulttuuria, urheilua, uskonnollista tapahtumaa sekä erilaisten teemojen ympärille rakennettuja messuja. Parhaillaan Kuopiossa on maanlaajuista huomiota herättävä Mammuttimessut 2010. Saaristokaupungissa.

Perussuomalaiset osallistuvat kesätapahtumiin aktiivijoukon kera. Paikkakuntia joita olemme kiertäneet ovat Sonkajärvi, Suonenjoki ja Lapinlahti.

Tulevan lauantaina 24.7. olemme PerusS -teltan ja aktiivijoukon kera Pielaveden Muikkuvestivaaleilla.

Tervetuloa tutustumaan paikalliseen ja piirin väkeen. Mukana on varmasti myös eduskuntavaaliehdokkaitamme.

Sonkajärvellä 3.7.2010













Lapinlahdella 17.7.2010

keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Vastuuta myös vastuuttomille

Julkisuudessa käydään ajoittain keskustelua ilkivallan muodoista. Kunnille ja kaupungeille, veronmaksajille, lankeaa vuosittain iso lasku särkemisestä, sotkemisesta, töhrimisestä ja toisten omaisuuden turmelemisesta.

Ilkivallan tekijöiden motiivit tekojensa taustalla jäävät usein pimentoon. Usein vahingontekijöitä ei saada selville eikä vastuuseen teoistaan. Vahingot on korjattava ja viulut maksettava.

Minä maksan, sinä maksat, me maksamme. Maksamme ilkivallan hintaa veroina, kohoavina vakuutusmaksuina ja hukattuna aikana, jota ilkitöiden korjaaminen ja siivoaminen aiheuttaa.

Pohjois-Savon Perussuomalaisten piiritoimiston ikkunat potkittiin hajalle toisen kerran vähän ajan sisällä. Liekö kohde valittu sattumalta vai onko kysymyksessä tarkoitushakuinen vandalismi, jossa kohteeksi on valittu poliittinen ja aatteellinen järjestö.

Kuopiossa Perussuomalaiset ovat tehneet työtä mm. peruspalveluiden turvaamiseksi, nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja lahjoittaneet kokouspalkkioitaan nuorisotyön hyväksi. Heikompiosaisen aseman parantamiseksi työsarkaa riittää. Tähän peilaten tuntui yllättävältä ja ikävältä kohdata toistamiseen lasimestarin provokaatio.

Perussuomalaiset kantavat vastuuta ympäristöstä, yhteiskunnasta ja kansalaisista. Jokaisella kansalaisella on samoin vastuu ympäristöstään ja vastuu tekemisistään.

Emme voi suhtautua ilkivaltaan olankohautuksin. Ilkivallantekijöidenkin on kannettava vastuu tekemisistään.

perjantai 11. kesäkuuta 2010

Patsas unohdetun kansan puhemiehelle

Lapinlahdella Pohjois-Savossa paljastettiin 22.5. Veikko Vennamon ja asutustoiminnan muistomerkki. Lapinlahden Alapitkällä, Asutusmuseon läheisyydessä sijaitsevalla muistomerkillä halutaan muistaa Vennamon työtä sodanjälkeisen asutustoiminnan hyväksi.

Muistomerkin on suunnitellut taiteilija Herman Joutsen. Muistomerkin paljastamistilaisuutta seurasi hienossa alkukesän poutasäässä monisatapäinen yleisö.

Muistomerkkihankkeen tukijoina ovat olleet muun muassa Karjalan liitto, Perussuomalaiset, Suomen ortodoksinen kirkko ja Asutusmuseosäätiö. Muistomerkkityön suojelijana toimi väistyvä pääministeri Matti Vanhanen.

Juhlapuheissa muistettiin kiitoksella Veikko Vennamon määrätietoista työtä maatalousministeriön asutusasiain ylijohtajana vuosina 1945–59. Vennamolta onnistui johtaa yli 400 000 siirtokarjalaisen asuttaminen, kymmenien tuhansien rintamiestilojen perustaminen samoin kuin sotainvalidien, -leskien ja –orpojen auttaminen uuden elämän alkuun sodanjälkeisessä Suomessa.

Veikko Vennamo muistoissamme


Suuren juhlayleisön joukosta erottui useita Vennamon perustaman SMP:n aikaisia puolueveteraaneja. Myöhemmässä vaiheessa tästä joukosta muodostui Perussuomalaisten ydinjoukkoa. Monta tarinaa ja muisteloa Vennamosta kerrottiin juhlakansan parissa.

Riistavedeltä juhlaan oli saapunut Maija Räsänen, jolla oli mukanaan 1980-luvun alkupuolen lehtileikkeitä SMP:n nuorista. Kuvissa komeili Maija, Kimmo Kivelä ja Timo Soini. Kaikki kolme olivat myös Lapinlahdella juhlistamassa muistomerkin paljastamista

Niin on aate, ihanteet ja ystävyys säilynyt läpi vuosikymmenten.

Veikko Vennamoa muistettiin johtajana. Kansanomaisena, kansaa herkällä korvalla kuuntelevana mutta myös kovana ja vaativana johtajana. Veikon puhuessa politiikan moraalin rappiosta ja korruption kitkemisestä, poliittiset vastustajat vapisivat.

Olisiko muulla tavoin kansallisen suurteon, sodanjälkeisen asustustoiminnan johtaminen tai SMP:n veroisen kansanliikkeen perustaminen onnistunutkaan.

Veikko Vennamo on muistomerkkinsä ansainnut.

tiistai 8. kesäkuuta 2010

Köyhien ystävät

Taannoin tuli kolmekymmentä vuotta kuluneeksi erään klassikkoalbumin julkistamisesta. 1979 Tuomari Nurmio ja Köyhien ystävät julkaisivat Kohdusta hautaan levyn.
Levyltä muistetaan ikivihreinä kotimaisen rockin nurkkakivinä mm. kappaleet Kurjuuden kuningas, Valo yössä ja Hän on täällä tänään. Orkesterin soittoniekoista mainittakoon Esa Pulliainen.
Köyhien ystävät jatkoi pian levytyksen jälkeen omillaan ilman Tuomari Nurmiota. Nimeksi vaihtui Agents jonka laulajina vuosien saatossa toimivat Badding, Topi Sorsakoski sekä Jorma Kääriäinen. Kukin vuorollaan.

Niin oli Köyhien ystävät ennen.
---
Tänäänkin on köyhillä ystäviä.

Väistyvä pääministeri Matti Vanhanen "älä anna kerjäläisille rahaa" -puheillaan.
RKP:n elinkeinopoliittista neuvottelukuntaa johtava Björn Wahlroos myötäeli köyhiä Financial Timesissa toteamalla ettei köyhien ihmisten ja hajonneiden perheiden tukemista voida jatkaa.

Tuossa pari tämänpäivän anekauppiasta.
Vähissä, kovin vähissä ovat köyhien ystävät tänään..

lauantai 29. toukokuuta 2010

Kerjäläisten valtakunta

Väistyvä pääministeri Matti Vanhanen repäisi ja osoitti itsestään löytyvän suuren humanistin. Politiikan toimittajien tilaisuudessa päivällisen lomassa väistyvä pääministerimme muistutti kansalaisia, kuinka kerjäläiset tulee kohdata ja miten heihin suhtautua.

Ruokaa mutustellessaan ja ruoka suussa puhuen väistyvä pääministerimme opasti alamaisiaan: "Älkää antako rahaa kerjäläisille".

Evästyksensä lomassa väistyvä pääministeri Matti Vanhanen pyyhki sianihraa suupielistään kämmenselällään. Puuttui, että mokoma olisi lopuksi röyhtäissyt.
Kaikesta tästä tuli mieleen SAK:n taannoinen televisiosta kohun takia hyllytetty vaalimainos. Oiva Lohtander esitti mainoksessa ökypohattaa, joka tokaisi köyhistä, etteivät ne edes äänestä.

Kerjäläiset kerjäävät huolimatta siitä, mitä väistyvä pääministeri Matti Vanhanen komentelee tai paljonko tämä laittaa köyhän kolehtiin rahaa. (vai laittaako ollenkaan)

Olisi puututtava köyhyys- ja ihmisoikeusongelmiin kerjäläisten lähtömaissa. Se tuskin maksaisi niin paljon kuin Kreikan luhistuvan kansantalouden pönkittäminen.

On toisaalta hyvä, että väistyvä pääministeri on huomannut ulkoa tuodun kerjäläis- ja köyhyysongelman. Kunpa tämä huomaisi vielä pitenevät leipäjonot ja köyhyyden lisääntymisen kantaväestönkin osalta.

Saaneeko heitä auttaa?