Kelpo mies Keiteleeltä

Tulevat eduskuntavaalit näkyvät perussuomalaisten näkökulmasta tällä hetkellä eduskuntavaaliehdokasvalintojen kautta. Osa paikoista täyttyy istuvista edustajista, näin pitää ollakin. He ovat kerran saaneet kansalaisilta luottamuksen ja heillä kuuluu olla oikeus punnita valtakirjalle jatkoa.
Toinen puoli ehdokkaista valitaan piirijärjestöjen neuvoa-antavan jäsenäänestyksen tulosta noudatellen. Paikkoja täytetään lisäksi piirijärjestöjen yleisissä kokouksissa kokousedustajien toimesta sekä myöhemmässä vaiheessa piirihallituksen toimesta - yleisen kokouksen valtuutuksella.

Minulla oli ilo ja kunnia olla ehdolla neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä. Vaalissa mukana oleminen oli lisäksi velvollisuus. Jäsenistölle annettuun valtaan punnita ehdokkaita yhtäläisesti eri puolilta maakuntaa on syytä suhtautua vakavasti. Neuvoa-antava jäsenäänestyksen tuloksena sijoituin vaalissa toiseksi ja tulin valituksi eduskuntavaaliehdokkaaksi.  

Tästä luottamuksesta kiitän jäsenistöä.

Olen kiitollinen siitä, että vuosien varrella eri rooleissa tehty puolue- ja järjestötyö tuli kauniilla tavalla huomioiduksi ja saan kunnian toimia eduskuntavaaliehdokkaana.  

Pidän ehdokkuutta kunnia-asiana.

Ehdokkuus eduskuntavaaleissa tuo syvyyttä puoluetyöhön, aiemmin olen toiminut ehdokkaitten tukimiehenä mm. piirisihteerin roolissa edellisten eduskuntavaalien aikana. Olen nähnyt ehdokastyön haasteet ja rasituksen mutta toisaalta myös voimauttavan vaikutuksen silloin, kun ehdokkaat saavat palautetta suoraan kansalaisilta.
Tahdon omalla ehdokkuudelta samaa; tulen kampanja-aikana kiertämään mahdollissimman laajalti maakunnassa, parhaimmillaan on kampanjontia ulotettava myös naapurimaakunta Pohjois-Karjalaan. Olemmehan samaa Savo-Karjalan vaalipiiriä.

Blogitekstini otsikolla "Kelpo mies Keiteleellä" haluan kertoa ylpeyden myös kotipaikkakunnastani. Olen saanut vastuuta kunnallisessa päätöksenteossa Keiteleellä. Kuntapäättäjän arki ja siihen vaikuttavat asiat tulevat olemaan tärkeässä roolissa kampanjateemoissa. Samoin odotan, että perussuomalaiset nostavat Savo-Karjalassa esille keskeisiä teemoja koko Itä-Suomen kehittämiseksi. Itä-Suomi on valtakunnan ja Euroopan mitassa reuna-aluetta, tällaiset seikat on huomioitava. On pystyttävä yhteisesti tekemään työtä Itä-Suomen kehittämiseksi, tässä työssä tarvitaan yhteistyötä, johon perussuomalaisten on osallistuttava vahvemmin.

Kutsun Sinut, hyvä lukijani ja kannattajani, tukemaan perussuomalaisten ehdokastyötä.

Omat keskeiset kampanjateemat liittyvät syrjäytymisen ehkäisemiseen kahtalaisesti.

Kaksi pointtia: 1) Itä-Suomi ei saa syrjäytyä alueellisesti, tarvitaan jatkossa erilaisia hankkeita liikenneolosuhteiden parantamiseksi. Tämä koskee niin nopeampaa raideyhteyttä kuin tieverkoston yhtälaista kehittämistä. Ihmisten ja tavaroiden liikkuminen turvataan liikenneverkon ja -turvallisuuden parantamisella. Tietoliikenneyhteyksien kehittäminen ja turvaaminen syrjäseuduille mahdollistaa monenlaisen olemisen, asumisen ja yrittämisen reuna-alueilla. Näin pärjäämme taajaan asuttujen alueiden lisäksi myös maaseutumailla paikkakunnilla

2) Yksilöiden syrjäytymisen ehkäiseminen tarkoittaa sitä, että jokaisella taataan tasaveroiset lähtökohdat ja mahdollisuudet selviytyä yhteiskunnassa. Tämä tarkoittaa koulutus- ja työpaikkojen tarjontaa. Eriasteiset oppilaitokset tarjoavat mahdollisuuden monipuoliseen koulutukseen nuorille ja vanhemmillekin, oppia voi myös työn ohessa - oppissopimusjärjestelmässä voi olla monelle mahdollisuus esim. ammatin vaihtajille. Syrjäytymisvaarassa olevat tunnistetaan; koulupudokkaat, pitkäaikaistyöttömät, yksin jääneet ja unohdetut sekä maahanmuuttajat. On oltava kohdennettuja toimia heille, jotka ovat jääneet tänään heikommalle.

Meidän on toimittava siten, että huomenna on paremmin.

Valtuustoaloite koirapuiston perustamisesta

Tiistai-iltana, 25.2.2014, jätti Keiteleen Perussuomalaisten valtuustoryhmä oheisen aloitteen. Ensimmäinen allekirjoittaja oli valtuutettu Ari Eevala, jonka ideoimana lähdimme valmistelemaan aloitetta. 

Koirapuiston perustamiseen liittyen on tullut paljon pyyntöjä kirkonkylän koiraharrastajilta ja koiranomistajilta viime vuoden aikana.

---

VALTUUSTOALOITE: Koirapuiston perustaminen

Koiraharrastajilta ja koiranomistajilta on tullut paljon palautetta ja toiveita koirapuiston perustamisesta Keiteleen kirkonkylälle. Asian eteenpäin viemiseksi on kerätty myös nimilistoja (kuntalaisadressi).

Tällä hetkellä koiraharrastajat ulkoiluttavat koiria kevyen liikenteen väylillä mutta koirapuisto mahdollistaisi koirien ulkoiluttamisen vapaana.

Rajattu puistomainen tila vähentäisi painetta ulkoiluttaa koiria talvisin mm. ulkoilureittien varsilla tai jäällä. Koirapuistossa ulkoiluttaminen vähentäisi kielteistä palautetta mitä ilmenee esim. kevätjäillä muiden ulkoilijoiden taholta.

Eräänä paikkana koirapuistolle voisi toimia kennelkerhon agilitykenttä, mikäli yhteiskäytöstä voitaisiin sopia. Samalla kentän käyttöastetta voitaisiin nostaa. Muitakin mahdollisia vaihtoehtoja kannattaa punnita.

Taajama-alueen asettamat rajoitteet koirien vapaalle ulkoiluttamiselle ovat selvät, toisin on haja-asutusalueen koiranomistajien ja metsästyskoiraharrastajien laita. Tasavertaisuuden vuoksi olisikin hyvä jos taajamasta löytyisi paikka, missä koiranomistajille ja heidän lemmikeilleen tarjottaisiin koirapuisto ja mahdollisuus koirien vapaaseen ulkoiluttamiseen.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että ryhdytään toimiin koirapuiston perustamiseksi Keiteleen kirkonkylälle.

Keiteleellä 25.2.2014

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

Puurojuhlan voimalla EU-vaaleihin

Keiteleen ja Pielaveden paikallisyhdistykset järjestivät yhteistyössä kaiken kansan puurojuhlan Pielaveden Säviälle Juhlarantaan 22.11.2013. Tapahtumaan oli kutsuttu puuropuheiden pitoon kansanedustaja, eu-vaaliehdokas Pirkko Mattila Muhokselta ja kansanedustaja Pentti Oinonen Kuopiosta. Pikkujouluvieraita puurojuhlaamme saapui kaikkiaan kuutisenkymmentä.  

Puurojuhlan tavoitteena oli tehdä yhteistyötä naapuriyhdistysten välillä. Samalla pikkujouluhetki tarjosi mahdollisuuden kiittää kannattajiamme ja tukijoitamme toimintavuodesta 2013.

Vuosi oli kunnallisissa luottamustyössä työteliäs mutta antoisa. Sekä Keiteleellä että Pielavedellä tehtiin hyvää yhteistyötä valtuustoissa kuin muissakin luottamustoimissa muiden puolueryhmien kanssa. Yhteistyö on tehty kuitenkin tinkimättä perussuomalaisille tärkeistä asioista, tuoden näin näkökulmamme esiin päätöksentekovaiheessa.

Kaiken kansan puurojuhla olisi jäänyt paljon paitsi ilman mainioita juhlapuhujia. Kansanedustaja ja eu-vaaliehdokas Pirkko Mattila toi puheessaan esille eduskunnan valiokuntatyön tärkeyden. Mattila on saanut olla lainsäädäntätyön aitiopaikalla maa- ja metsätalousvaliokunnassa metsälain uudistustyössä, aihepiiri kiinnosti, ovathan Keitele ja Pielavesi vankkaa metsä- ja maatalousseutua.

Kansanedustaja Pentti Oinonen otti juhlayleisön otteeseensa leveällä savon murteella. Oinonen toi esille näkemyksensä maan nykyisen hallituksen asenteen syrjäseutujen maaltapakottamispolitiikan suhteen. Sitä mukaa kun ministerit ovat karsineet ja ajaneet alas toimintoja maamme reuna-alueilla  - sitä mukaa ovat perussuomalaiset passittaneet ministereitä politiikan vilttiketjuun.

Kontiorannan varuskunnan lakkautus oli puolustusministeri Stefan Wallinin ministeripestin lakkautus, samoin kävi valtion omistajaohjauksesta vastanneelle kehitysministeri Heidi Hautalalle, ohjaus petti ja Hautala ajautui entisten ministerien aitioon.

Kansanedustaja Oinosen puhe kävikin opiksi hallituspuolueille, ministerien on palveltava kansaa nöyrästi. Ei omalle etupiirille lahjoja jaellen vain koko kansaa kuunnellen.

  

Keiteleen ja Pielaveden paikallisyhdistykset kiittävät kaikkia mukana puurojuhlassa mukana olleita mukavasta iltapuhteesta. Eu-vaaleissa toivomme Pirkko Mattilalle ja koko ehdokasjoukolle parasta mahdollista menestystä. Edelleen toivomme, että eu-vaaliehdokkaita nähtäisiin Pohjois-Savossa jatkossakin. Tehdään kova tulos maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.

Hyvää alkanutta vuotta 2014 Perussuomalainen –lehden lukijajoukolle!

Valtuustoaloite

Meillä Keiteleen Perussuomalaisilla oli kuntavaaleissa 2012 yhtenä teemana lasten ja nuorten huomioiminen arjen päätöksenteossa. 

Yhtenä elementtinä oli lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen. Teimme siitä 11.11.2013 oheisen valtuustoaloitteen.

Vuoden ensimmäisessä kunnanhallituksen kokouksessa aloite lähetettiin sivistys- ja sosiaalilautakunnan yhteiseen valmistelteluun.

_______________________________________________

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen

Keiteleen Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa oli yhtenä nimettynä asiakohtana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelu. Kyseinen suunnitelma on lakisääteinen ja on voimassa jokaisessa kunnassa, myös täällä meillä Keiteleellä.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma kuuluu kuitenkin päivittää vähintään kerran valtuustokauden aikana. Tehdyn päivittämistyön hyväksyy valtuusto, samalla seuraten ja arvioiden suunnitelman toteutumista valtuustokauden kuluessa.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittämiseksi ryhdytään toimeen heti seuraavan toimintavuoden alkajaisiksi. Monialaisen suunnitelman valmisteluun osallistuisi sivistys- ja sosiaalilautakunnan edustus sekä viranhaltijoita ko toimialoilta. Edelleen työhön voisi osallistua esim. etsivä nuorityön edustaja sekä nuorisovaltuusto. Myös asiaa lähellä olevien yhdistysten halukkuutta suunnitelman päivitystyöhön on syytä tiedustella.

Parasta lasten ja nuorten hyvinvoinnin eteen tehtävää työtä on vaikuttaa lasten ja nuorten kasvuoloihin myönteisellä tavalla. Tarvitsemme epäkohtien ennaltaehkäisyä, tukea perheille ja vanhemmuudelle sekä palveluja lapsille ja nuorille.

Kasvavat nuoret kaipaavat monesti tekemistä, toimintatiloja harrastuksille sekä ennen kaikkea – oikeutta tulla huomioon otetuksi. Otetaan myös nuorten näkemykset huomioon suunnitelman laadintavaiheessa.

Toivomme, että valtuutetut, luottamus- ja virkahenkilöt sekä muut sidosryhmät sitoutuvat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivitys- ja kehitystyöhön.

Keiteleellä 11.11.2013

Perussuomalaisten valtuustoryhmä

 

Kokemus käyttöön

Ensi vuoden toukokuussa käytävien Eu-parlamenttivaalien ehdokasasettelun tiimoilta käydään jo vakavia tunnusteluja. Osa ehdokkaista on jo nimetty ja loppujen paikkojen osalta käydään pohdintoja.

Ehdokasasettelun kriteerit vaihtelevat varmasti eri ryhmien välillä. Itsestään selvät asiat sinkoilevat keskustelussa suurina viisauksina.

Kenellekään ei tietenkään ole yllätys, että koko maa on yhtä vaalipiiriä. Äänestäjä saa valita ehdokkaansa vapaasti mistä päin Suomea tahansa.

Äänestyskäyttäytymisestä edellisissä Eu-vaaleissa sekä myös eduskuntavaaleissa voidaan kuitenkin tehdä yhtäläiset havainnot.

Ehdokkaan kotipaikkakunnalla on merkitystä. On melkeinpä sääntö, että sieltä mistä on ehdokas, on tämän edustaman ryhmän suhteellinen kannatus suurempaa kuin valtakunnassa keskimäärin. Karrikoiden on siis aina perusteltua hakea ehdokasta omalta paikkakunnalta.

Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen. Ehdokkaan keräämällä kannatuksella on oltava riittävää säteilyvaikutusta myös lähialueiden äänestäjäkuntaan.

Ehdokkaan on siis pystyttävä olemaan vakavasti otettava alueellinen ehdokas, jotta äänisaaliista kertyisi merkittävä.

Lopulliset ehdokasvalinnat tehdään eri ryhmien välillä verraten samankaltaisilla menetelmillä. Ehdokkaiksi ilmoittaudutaan "valintaryhmälle" tai tai henkilöä esitetään ehdokkaaksi  esim. piirijärjestön puitteissa. Ehdokaskandidaatit valinnee sitten lopulta puoluevaltuusto tai puoluehallitus, hiukan eri ryhmistä riippuen.

Enimmillään ryhmät asettavat 20 ehdokasta. Olisi äärettömän hyvä asia, että ehdokkaita tulisi mahdollisimman kattavasti ympäri valtakuntaa. Toki painopisteen tulee olla väkirikkaimmilla alueilla mutta itäinen Suomi ansaitsee myös ehdokasasettelussa omansa.

Ajatellaanpa Perussuomalaisten kannatusta edellisissä eduskuntavaaleissa, itäisissä maakunnissa olimme hyvinkin toiseksi suurin ryhmä. Äänestäjäpotentiaalia siis olisi.

On vain tehtävä työtä sen asian eteen, että yhteinen ehdokas valikoituisi myös näiltä kairoilta. Mikäli emme edes vakavasti yritä vaikuttaa asiaan, on vaarana, että äänestäjäpotentiaalista luiskahtaa iso osa sellaisille ryhmille, joilla on vaaleihin osoittaa itäsuomalaisia ehdokkaita.

Samalla myös suhteellinen ääniosuus valtakunnallisesti enemminkin tipahtaa kuin nousee vaikka kuinka puhutaan valtakunnallisesta, yhdestä yhteisestä vaalipiiristä.

On pystyttävä ottamaan oppia muista ryhmistä. Edellisissä Eu-parlamenttivaaleissa Keskusta sai omalla itäsuomalaisella ehdokkaalla ja hyvällä vaalityöllä parlamenttiin edustajan Varkaudesta. Kaikki on mahdollista kun nähdään yhteistyön merkitys ja yhteinen päämäärä tavoittelemisen arvoiseksi.

Lannistuneena ei kisaan kannata lähteä. Eu-vaaleihin kuten myös eduskuntavaaleihin lähdetään tasapuolisista lähtöasetelmista. Ehdokkaita on kaikilla suurilla ryhmillä saman verran, joten ehdokasasettelun, vaalityön sekä ohjelmallisella onnistumisella ratkaistaan vaaleissa läpimenijät.

Pidän maakuntaa kohtaan lannistavana sellaista ajattelua, että "oma ehdokas" on jollain tapaa lyöty lukkoon jo tässä vaiheessa. Elämään täytyy suhtautua uteliaasti, on katsottava, millaiseksi ehdokasasettelu lopulta muotoutuu. Siihen on pyrittävä vaikuttamaan.

Itä-Suomen asioihin Eu-tasolla on helpompi vaikuttaa - tai edes yrittää vaikuttaa - lähempänä Kuopion kuin Helsingin kauppatoria.

Luotan siihen, että itäsuomalainen ehdokas löytyy ja piirijärjestöjen kuurupiilo loppuu. Yhteinen työ Eu-vaaleja kohti on syytä aloittaa nopeasti.

Matka PS:n puoluekokoukseen Joensuuhun

Joensuussa 29.-30.6. järjestettyyn Perussuomalaisten 10. puoluekokoukseen osallistui joukko Perussuomalaisten luottamushenkilöitä myös Keiteleeltä ja Pielavedeltä. Tapahtuma luonnehdittiin julkisuudessa kesän merkittävimmäksi ja mielenkiintoisimmaksi poliittiseksi tapahtumaksi. Vankan puolitoistatuhantisen osallistujajoukon lisäksi tapahtumaan osallistui satapäinen toimittajakunta.

Tapahtumat alkoivat toritapahtumalla Joensuun kauppatorilla lauantaiaamuna. Tervetulopuheen ja musiikkiesitysten lisäksi torikansaa innosti puheenjohtaja Timo Soinin puhe. Jo aamusta lämpimänä ja aurinkoisena alkanut kokouspäivä sai torin tupaten täyteen väkeä. Ilmassa oli suuren kansanjuhlan tuntua.

 

Kokouspaikalle loi komeat puitteet Joensuu Areena, jonka Joensuun kaupunginjohtaja Kari Karjalainen mainitsi Suomen suurimmaksi puurakenteiseksi rakennukseksi. Joensuu Areena onkin todella oivallinen näyte suomalaisesta puurakentamisen insinööriosaamisesta.

Puheenjohtaja Timo Soinin avauspuheenvuoroa odoteltiin jännityksellä. Olihan sekä kahvipöytäkeskusteluissa että työpaikoilla lyöty ennakkoon viljaltikin vetoa puheenjohtajan mahdollisesta lähdöstä eurovaaliehdokkaaksi. Soinin vastaus kelpasi kokousväelle. Kuten Keiteleellä ja Pielavedellä ounastelimme, valitsi Soini kotimaisen karjalanpaistin Brysselin etanapannujen sijaan.

Merkittävää antia puheenjohtaja Soini puheessa oli lisäksi puolue- ja mediaväelle osoitettu linjaus kaikkinaisen vihapuheen tuomittavuudesta. Jokaisen ihmisarvo on yhtäläinen, riippumatta henkilön yhteiskunnallisesta asemasta, elämänkatsomuksesta, iästä, sukupuolesta tai kansallisuudesta.

Puoluekokouksen päätösasioiden tärkeimmällä sijalla oli henkilövalinnat. Ottaen huomioon suuren äänioikeutettujen määrän, äänestys sujui mallikkaasti käytössä olleen sähköisen äänestysjärjestelmän ansiosta. Ehdokkaiden määrä lisäsi äänestyksiä ja aikansa äänestysrumba toki otti. Harmiksemme ehdokkaiden joukossa ei ollut maakunnallista väriä ja näin valinnat kohdistuivat melko etäälle pohjoissavolaisittain katsottuna.

Suurissa valtakunnallisissa tapahtumissa on tärkeätä myös tuttavien ja ystävien tapaaminen. Oman vaalipiirimme kansanedustajat Pentti Oinonen ja Kimmo Kivelä saivat terveisemme. Ei sovi unohtaa maakunnan laita-alueita. Rahaa kaivataan aina vain lähtien vaikkapa liikenneväylien kunnossapidosta ja perusparannuksista.

Luonnollisesti kutsuimme myös puoluejohtoa vierailemaan Pohjois-Savon sydämessä sekä tutustumaan Keiteleen ja Pielaveden virkeään ja rehtiin peruskansaan.

Puoluekokoukseen osallistuivat Keiteleeltä Anu ja Ari Eevala sekä Ari ja Tiina Kaunisaho. Pielavedeltä puoluekokouksessa olivat Liisa Salmi, Olavi Järvisalo ja Yrjö Louhisuo.