Menneellä viikolla tulin kohdanneeksi veteraaneja kahdella tavalla.
Keskiviikkona minulla oli kunnia olla läsnä Maaningan soteveteraanien vuosikokouksessa. Kokouksessa kiersi puhutteleva muistotaulu. Tauluun oli taltioitu 66:n maaninkalaisen talvisodassa kaatuneen taistelijan kasvokuvat. Kova hinta pienelle paikkakunnalle.
Pienessä puheessani kiitin rintamaveteraaneja ja naisjärjestön edustajia niistä ponnistuksista mitä sotavuosina tehtiin.
Moni menetti sodissa rintamalla läheisiään, aseveljiään. Kotirintamalla pommituksissa, rajaseutujen tuhotöissä ja sairauksista johtuen kärsittiin myös siviiliuhreja. Monet menettivät rakkaat kotikontunsa.
Jäljelle jäivät muistot.
Muistot eivät himmene koskaan.
Sodissa maksettu kova hinta ei ollut turha. Hinnan takuuksi saimme vapauden ja vakaan yhteiskuntajärjestyksen.
Nykypolven on kiitollisena muistettava veteraanien joukkoa. Nyt on meidän vuoromme auttaa.
------
Lauantaina olin Vesannolla Perussuomalaisten infotilaisuudessa. Paikalla oli lähipitäjien Perussuomalaisia ja teemana tapaamisessa oli tunnustella paikallisyhdistysten yhdistymisiä.
Mukana joukossa oli myös SMP:n puolueveteraaneja. Oli sydämellistä havaita, että korkeasta iästä huolimatta jaksettiin vielä tulla keskustelutilaisuuteen.
Perussuomalaisille on selkeä tilaus Vesanto-Tervo-Rautalampi-Suonenjoki akselilla. Mielenkiintoa toimintaamme kohtaan löytyy mutta lisää toimijoita tarvitaan. Kevät näyttää missä määrin paikallisosastojen yhdistymisiä tulee. Puoluetoiminnan kannalta yhdistymiset voisivat jäntevöittää organisaatiota.
Yhteistyö pienten pitäjien välillä on tulevina vuosina yhä tärkeämpää. Ajatus kuntaliitoksistakaan Sisä-Savon alueella ei tunnu mahdottomalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti