Ison Jytkyn kaava

Muutama päivä eduskuntavaaleista on kulunut. On tullut paljon, paljon onnitteluja. Kiitoksella ja nöyryydellä on niihin ollut suhtautuminen.

Moni on kysynyt vaalimenestyksen salaisuutta Pohjois-Savossa.

Vaalikampanjaan valmistautuessa vuodenvaihteesta 2009-2010 lähtien rakensimme väljää kenttäorganisaatiota kattamaan koko vaalipiirin. Jokaiseen pitäjään löytyi vastuuhenkilö. Oli olemassa valmiudet vaalimateriaalin; julisteiden, lehtien ja mainosten jakoon.

Olimme ajoissa liikkeellä.

Väljä kenttäorganisaatio jätti vapaudet toteuttaa vaalityötä luovalla tavalla. Sitovia "pakkoja" ei sälytetty kenenkään harteille. Tämä oli tärkeää koska tekijäjoukkoa ei ollut massamäärin.

Luovuus on tärkeässä asemassa silloin, kun käytettävissä ei ole suuria rahallisia resursseja.

Tarvittavaa apua ja materiaalia saimme puoluetoimistosta. Suurta apua ei ollut mutta kaikki otettiin kiitollisuudella vastaan. Ja mitä ei ollut - keksittiin, kehiteltiin ja tehtiin itse.

Saimme tehdä vaalityötämme rauhassa. Ei meihin muualla juuri uskottu. Lehdet ja muut ryhmät vähättelivät aikansa. Omaa taktiikkaa hiottiin kaikessa rauhassa.

Ensimmäiset ehdokkaat nimettiin vuosi ennen vaalipäivää kevätkokouksessa 17.4.2010. Asia jäi vielä Islannin tomupilven ja "vanhojen puolueiden" kevätkokous julkilausumien varjoon.

Ehdokasvalinnat sujuivat loppuun asti hyvin. Saimme kattavan ehdokaspeiton ja kiinnostavat ehdokkaat. Ehdokkaat, jotka olivat jo omilla alueillaan kunnallisissa luottamustoimissa tai muutoin järjestötoiminnassamme mukana.

Hyvänä lisänä listallemme tuli ehdokkaita myös järjestötoimintamme ulkopuolelta. Tämä on tärkeä merkki vastaisuuden varalle.

Joukkueeseemme pääsee mukaan, kun tulee avoimin mielin ja löytyy sitoutumisen astetta.

Aika oli meille sopiva. Pitkin kampanja-aikaa tapahtumissamme ja toriteltallamme vieraili tuhansia ihmisiä. Viesti oli vahva. Kansalaiset olivat pitkälti kyllääntyneitä pitkään jatkuneeseen harvainvaltaan. Meillä oli aikaa kuunnella kansalaisia. Ja taitoa kuunnella.

Monet asiat jäivät mieleen; syrjäytymiskehitys, vaalirahoitussotkut, jätevesiasetukset ja Amerikoista Eurooppaan levinnyt finanssikriisi euro tukemisineen.

Isoja ja pieniä asioita. Paljon. Jokaisen kansalaisen murheita ja iloja kuunneltiin. Osallistuttiin.

Suotuisa kannatuskehitys mielipidetiedusteluissa piti yllä mielenkiintoa toimintaamme kohtaan. Mitä lähemmäs vaaleja tultiin meillä oli valmiuksia tarkentaa vaalitavoitteitamme. Loppukesästä 2010 nostimme paikkatavoitteemme kahteen edustajapaikkaan.

Moni hymähteli. Mutta tavoitteiden pitää olla korkealla jos jotakin on meininki saavuttaa.

Ratkaisevaa voitokkaan tuloksen saavuttamiseen oli kuitenkin uupumaton vaalityö. Ehdokkaat kiersivät maakuntaa vuoroin pareittain, pienryhmin tai yksin. Tapahtumia oli samaan aikaan eri puolilla vaalipiiriä. Yhteisiä tapahtumia oli suuremmilla paikkakunnilla, markkinoilla ja vastaavissa yleisötapahtumissa.

Ehdokkaita oli vastassa paikkakuntien väkeä avustamassa ja henkeä nostattamassa.

Piirin aktiiveja, niin puolueveteraaneja kuin uusia toimijoita oli tapahtumissa talkoissa. Talkoissa.

Olimme yhtenäisiä.

Mitä lähemmäs vaaleja tultiin oli selkeästi aistittavissa kansanliikkeen voima.

Tuki oli löytynyt.

Vaalitulos oli hämmentävän kova saavutus. Kova tavoiteemme, kaksi edustajanpaikkaa, täyttyi.

27 327 pohjoissavolaista äänestäjää oli tekemässä historiallista vaalitulosta - ISOA JYTKYÄ!

Perussuomalaisten kansanedustajiksi valittiin Pentti Oinonen ja Kimmo Kivelä Kuopiosta. Varakansanedustajaksi valittiin Jukka Kotimäki Siilinjärveltä.

Kiitokset kaikille äänestäjillemme, ehdokkaillemme ja tukijoukoille sekä talkooväelle.

Vaalikamppailu oli pitkä ja antoisa mutta kisa oli rehti.

Asia, josta on syytä kiittää kaikkia vaaleihin osallistuneita puolueita, valitsijayhdistyksiä sekä ehdokkaita.

Jakaja vaihtoon

Juhani Happonen kirjoitti (SS 14.1.) omia muistikuviaan Veikko Vennamon perinnön tuhonneista poliitikoista. Faktat jäivät tarkastamatta.

Urpo Leppänen sai työministerikautensa (1983-1987) lopuksi läpi työllisyyslain, ”Lex Leppäsen”, jonka avulla työllistettiin pitkäaikaistyöttömiä yrityksiin, kuntiin ja valtiolle siinä määrin, että pitkäaikaistyöttömyys oli Suomesta poistettu 1990.

Pekka Vennamo toimi samaan aikaan valtiovarainministerinä. Vahva talouskehitys loi pohjan hyvälle työllisyyskehitykselle.

1990-luvun alun lamalla ja suurtyöttömyydellä ei ole mitään tekemistä Urpo Leppäsen työministeriyden kanssa. Suurtyöttömyys johtui talouden ylikuumenemisen ja ns. vahvan markan politiikasta. Toki talouslaman seurauksia oli ”Lex Leppäsen” hautaaminen. Velvoitetyöllistämiseen ei enää ollut rahaa.

Happonen haastaa Soinilta vastauksia myös tämän hetken talouden vaikeisiin kysymyksiin. Miten hoitaa mahdollisimman vähin kansallisin vaurioin EU:lle lupaamamme yhteisvastuulliset velvoitteemme? Perussuomalaiset antoi vastauksensa eduskunnan Kreikan ja Irlannin tukipakettiäänestyksissä. Emme olleet tukemassa vahvan euron politiikkaa ja myöntämässä takuita Euroopan kasinotalouksille. Happosen oma viiteryhmä toimi eduskunnassa samoin.

Perussuomalaisten toiminta asiassa perustui EU:n perussopimukselle, jossa jäsenvaltiot velvoitetaan itse vastaamaan talouksistaan. Toivottavasti Happosella riittää miljardeja kotimaan köyhillekin.

Perussuomalaiset eivät lähde arvostelemaan muiden ryhmien ehdokkaita tai ehdokaslistoja. Sen jätämme äänestäjille.

Ehdokkaamme ovat tunnettuja paikkakunnillaan. Vaalipiirien ehdokaslistoilta löytyy hyvä ja kattava läpileikkaus suomalaisesta yhteiskunnasta. – Ja ehdokaslistat ovat omat.

Happonen oli jakamassa vaaliasetelmaa kahden kaupaksi, Soini vastaan muu Suomi. Perussuomalaiset lähtee vaaleihin yhtenäisen ja tasa-arvoisen yhteiskunnan, hyvän Suomen, puolesta.

Mistä näitä aplodeja tulee?

Aplodeeraus on vaikea laji.

Olisi helpompaa puhua käsien taputtamisesta.

Molemmilla tarkoitetaan rytmikästä kannustamista, joka tapahtuu avoimia kämmeniä vastakkain lyömällä. Siitä lähtee räpyttämiseltä kuulostava ääni.

Viikolopun täpytyksiä ja taputuksia kuultiin useilla paikkakunnilla.

Demarit taputtelivat kämmeniään Siilinjärven torilla lauantaina - kylmyydestä johtuen.

Kepu oli kokoontunut Kajaaniin pitämään puoluevaltuuston kokousta. Suomen pitkäaikaisimman naispääministerin, Mari Kiviniemen, pönttöpuheen aikana olisi luullut aplodeerauksia kuultavan.

Mutta ei.

Mitään ei saa, jos ei muista pyytää. "...Nyt ne Kim Il Sung -aplodit", tulihan ne aplodit sitten.

Tapani Kansallahan oli taannoin täysin päinvastainen ongelma. Hän ei kuullut laskea tahteja yleisön aplodien vuoksi ja keskeytti esityksensä.
Kiviniemi keskeytti esityksensä - kun ei kuullut aplodeja.

Toisaalta Kepun puoluevaltuustoväen kämmenien parkkiintumisen ymmärtää; ei ole ollut syytäkään hurrata.

On lautakasoja, on vaalirahoitussotkuja, on haja-alueiden jätevesiasetuksen huopuuta/soutua, on keskinäistä kinaa pottukauppiaan ja ryhmänjohtajan välillä, on gallup lukuja virhemarginaalissa, on pelastettava Kreikat ja Irlannit ja mitä näitä on, oisko ne omatkin pelastettava, on sitä sun tätä isoja annoksia ja lasten annoksia kaikilla mausteilla ja ilman mausteita, on paljon "Asiaa..."

Perussuomalaiset taputtivat Kuopiossa syyskokouksessa ja yleisötapahtumassa puheenjohtaja Timo Soinille. Pääministeri Kiviniemestä poiketen aplodit tulivat pyytämättä. Eivät kuitenkaan yllättäen.

Rivimiehet hurraa ja taputtaa silloin kun on asiaa.

Kuntalaisten asialla

Valtuustokokoukseen sain evästyksiä kuntalaisilta ja tein parhaani pukeakseni evästykset valtuustoaloitteiden muotoon. Tällaisiä:

RUISSUON PUHDASVESIVERKON RAKENTAMISEN AIKAISTAMINEN

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Minulle on kunnanvaltuutettuna tullut toiveita kunnallisen puhdasvesiverkon rakentamiseksi Ruissuon alueelle.

Ruissuon alue kuuluu puhdasvesiverkon kehittämissuunnitelman piiriin ja hankkeelle on osoitettu voimassa olevaan investointisuunnitelmaan 50 000€ määräraha. Hanke on alustavasti suunniteltu toteutettavaksi vuonna 2013.

Ruissuon alueen talouksilla on ongelmia veden riittävyyden mutta osin myös veden laadun suhteen. Osa talouksista on joutunut sijoittamaan suuria summia kaivoveden saannin turvaamiseksi sekä erilaisiin suodatinjärjestelmiin veden laatuongelmien ratkaisemiseksi.

Valtuutettuna näen vastuullisena politiikkana sen, että tiukasta kuntatalouden tilanteesta huolimatta, pystymme tarjoamaan kattavan kunnallisen puhdasvesiverkon myös kuntamme reuna-alueille.

Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että Ruissuon alueen talouksille tehdään tarvekartoitus, jolla selvitetään talouksien halukkuus liittyä kunnalliseen puhdasvesiverkkoon. Kartoitus on toteutettava viipymättä lähikuukausien aikana, jotta puhdasvesiverkon rakentamista voidaan aikaistaa.

Olemme tehneet aiemmin valtuustopäätöksiä vedenoton tehostamiseksi ja vesivarannoistamme riittää vettä myytäväksi naapurikuntaan asti. Kuntalaisten tasapuolinen kohtelu edellyttää, että satsauksia tehdään myös kuntamme reuna-alueiden asukkaiden hyväksi.

Puhdas ja riittävä vesi kuuluu jokaiselle kuntalaiselle.

Haatalassa 8.11.2010

Ari Kaunisaho

YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut läsnäolijat. Kiinteistöverojen nostamiseen johtavat syyt ovat tiedossamme. Kiristynyt kuntatalouden tilanne aiheuttaa nostopainetta verokantoihin ja toisaalta on painetta harmonisoida kiinteistöverotus Siilinjärven tasalle.

Kiinteistöveron haittapuolena on, että juuri investoineet rakentajat, yrittäjät ja maatalousyrittäjät joutuvat suurista rakennuspinta-aloista ja verotusarvoista johtuen miltei kohtuuttoman kiinteistöverorasituksen alle.

Se, että rakennusvaiheessa yrittäjät työllistävät itsensä lisäksi kunnan virkakuntaa, pankkia, rauta- ja maatalouskauppaa, alueen rakennusyrittäjiä, pitäisi lukea ansioksi. Niin kunnalle, kuin ennen kaikkea yrittäjälle itselleenkin.

Koveneva kiinteistöverorasitus tuntuu kuitenkin lähinnä rangaistukselta yrittäjyyttä kohtaan.

Arvoisa puheenjohtaja, esitän aloitteessani, että kunnan elinkeinotyöryhmässä ryhdytään toimiin, joilla tähdättäisiin yrittäjyyden tukemiseen yritystoimintaa aloittelevien tai juuri aloittaneiden kanssa. Koska verohuojennukset eivät voi tulla kysymykseen voitaisiin verorasitusta kompensoida esim. kannusterahalla.

Kannustavasti yrittäjyyteen suhtautuva kunta houkuttelee uusia asukkaita ja yrittäjiä. Tämän lisäksi kuntamme hyvä sijainti ja hyvät liikenneyhteydet luovat oivan mahdollisuuden kasvavalle yritystoiminnalle.

Haatalassa 8.11.2010

Ari Kaunisaho

Annettu ääni lasketaan

Kävimme perheen kanssa yhdessä kauppareissun ohella kirkkoherranvirastossa jättämässä srk-vaalien ennakkoäänet. Äänestin toista kertaa kyseisissä vaaleissa.

Srk-vaalien ominaisuutena on vankka henkilövaalin tuntu. Ihmiset äänestävät mieluusti tuttua ja läheistä henkilöä monesti tämän puoluekannasta riippumatta.

Monen seurakuntalaisen mielestä puoluepolitiikkaa ja seurakuntavaaleja ei tule sotkea keskenään. Olen osittain samaan mieltä.

Valitsijayhdistysten listoja rakentaessa puoluepolitiikalla on roolinsa. Listojen kokoamisessa järjestötoiminnasta, poliittisestakin, on etua. Tällainen tausta luo helpoiten verkoston, jonka turvin ehdokkaat listalle siilautuvat.

Pienillä paikkakunnilla puoluepolitiikan valtaryhmä muodostaa helpoiten rungon valitsijayhdistykselle. Käytössä oleva suhteellinen vaalitapa taas muodostaa rajoitteensa ns. pienryhmille. Pieniltä, ehdokasmäärältään kapeilta listoilta on vaikea nousta valtuustoihin vaikka laskennallinen äänimäärä olisi korkeakin.

Maaningalla seurakuntavaaleihin muodostui lopulta kahden valitsijayhdistyksen ehdokaslistat. Jotta puoluepolitiikan merkitys vähenisi tästäkin olisi mielenkiintoinen ajatuskulku sellainen, että kaikki ehdokkaat olisivat samalla pitkällä listalla. Tällöin ei tarvitsisi miettiä suhdelukuja eri valitsijayhdistysten välillä vaan 15 eniten ääniä saanutta tulisi suoraan valituksi.

Toisaalta ei kai puoluetaustaisilla ehdokkailla ole mitään hävettävääkään. Laillista ja vapaaehtoistahan puolueisiin kuuluminen tai kuulumattomuus on. Seurakuntalaisissa on eri puolueisiin kuuluvia. Miksei siis myös srk-vaaliehdokkaissakin.

Niin, äänestin toisen kerran srk-vaaleissa. Viime kerralla äänestin tuttua lähellä asuvaa ehdokasta. Tällä kertaa ehdokas löytyi vielä lähempää.

Huolella mitattu, väärä tulos?

Mielipidetiedusteluja sekä kannatusmittauksia tehdään kiihtyvään tahtiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jotakin on tapahtumassa. Jotakin jännää.

Vaalit on tulossa. Sen takia kaiken maailman tutkimuksia, tiedusteluja ja mittilöintejä tehdään.

Erilaisten kyselyjen tuloksia ruoditaan poliittisten toimittajien ja tutkijoiden sekä kilpailevien ryhmien kesken.

Toimittajat ja tutkijat pyrkivät löytämään kannatuslukemista trendejä. Näillä tarkoitetaan kannatuksen kehityssuuntia. Kun kehityssuunnat on selvillä voidaan analysoida tekijöitä, jotka vaikuttavat kannatuskehitykseen. Jos jollakin ryhmällä on kannatuksessaan nouseva trendi, haetaan syitä kannatuksen kasvulle. Esimerkiksi Perussuomalaisten kannatuksen nousulle tutkijat ovat löytäneet syyksi protestiliikkeen perinteisiä puolueita kohtaan.

Kilpailevien ryhmien kommenteissa kantavana teemana on ollut Perussuomalaisten arvostelu populisteiksi. Tätä arvostelua on tullut oikealta, vasemmalta ja keskeltäkin.

Mielipidetiedustelut kerätään kolmen-neljän viikon ajalta ja otokset ovat kattavia. Tiedusteluilla jäljitellään kansalaisten miellipideilmastoa mahdollisimman totuudenmukaisesti. Yksittäinen vastaaja voi toki vastata kysymyksiin puuta heinää mutta suuressa otoksessa hupivastaukset sulautuvat kokonaismassaan.

Arvostellessamme mielipidetiedusteluja, "väärin vastanneita", arvostelemme kansaa.

Minulle sopii hyvin, että poliittinen eliitti hyökkää Perussuomalaisia vastaan populismisyytöksin. Mitä enemmän Perussuomalaisia moititaan sitä suuremmaksi kannatuslukemat kohoavat.

Poliitinen eliitti, perinteinen valtarakenne on huolestunut Perussuomalaisten kannatuksen kasvusta. Olisi kuitenkin syytä muistaa, että kansa päättää kenelle se valtakirjan vaaleissa antaa.

Varmimmin Perussuomalaiset voittavat vaaleissa silloin kun valtapuolueet etukäteen kyseenalaistavat kansan itsemääräämisoikeuden äänestyskäyttäytymisestään.

Eroa kaikesta

Kirkosta eroaminen on ollut viime aikoina ennätyksellisen kiivasta. Kiivauteen on kaiketi syynä tiistainen YLEn homoilta. Yksi ohjelma ja siinä vieraana olleiden kirkon edustajien, kansanedustajien ja muiden vieraiden kannanotot homoista ja homoliitoista kirvoittivat tuhatmäärin ihmisiä eroamaan kirkon jäsenyydestä.

Makaaberia seurattavaa on ollut "eroakirkosta.fi" -palvelun lähes reaaliaikainen raportointi päivittäisestä kirkosta eronneiden määrästä. Mittari kirkosta eronneiden määrästä raksuttaa kuin pirssin taksamittari lauantaiehtoona.

Tuliko tiistaisessa homoillassa sitten ilmi jotakin sellaista yllättävää, että kirkosta pitäisi lähteä joukolla pakenemaan? Kirkon edustajien ja konservatiivien kannat olivat etukäteen tiedossa. Samoin homojen toiveet siitä, että kirkon tulee suostua kaikkiin heidän vaatimuksiinsa.

Keskustelussa ilmeni, ettei homoliitot astu voimaan käytävän keskustelun aikana. Konservatiivit eivät ymmärtäneet tarpeeksi vähemmistön tarpeita ja toiveita.

Ilmeisesti tällaisen ymmärtämättömyyden johdosta alkoi kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.

Olen pohtinut asiaa toisinpäin. Jospa ohjelmassa olisikin syleilty veljellisesti ja sisarellisesti. Niin vähemmistöt ja konservatiivit. Kaikki olisivat olleet yhtä mieltä ja sulassa sovussa keskenään. Kättä olisi paiskattu ja sovittu, että keskustelijat hyväksyvät tältä istumalta homoliitot ja vihkikaava olisi ohjelmassa kirjoitettu uuteen uskoon.

Ilmeisesti tällaisen yhteisymmäryksen johdostakin olisi alkanut kirkosta eroamisen katkeamaton vuo.
---
Eroakirkosta.fi -palvelua voisi kehittää monialaisemmaksi.
Jos olet eri mieltä puolisosi kanssa, siirry eroapuolisosta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä puoluetoverin kanssa, siirry eroapuolueesta.fi -palveluun.
Jos olet eri mieltä kaikkien kanssa, siirry eroakaikesta.fi -palveluun.