Nälkä laittaa näpertelemään

Kansanedustaja Timo Harakka valkopesee jälkikäteen radiossa SDP:n ryhmäpuheenvuoroa (ke 7.10.). Oikeasti hän kunnioittaa suomalaista viljelijää ja suomalaista maaseutua. Kaunista. Ehkä näin onkin kansanedustaja Harakan kohdalla. Hän vain lukaisi SDP:n ryhmäkannan. Oikeasti hän ei itse ole sitä mieltä, että tuki maaseudulle olisi navettanäpertelyä. Se on ainoastaan hänen edustamansa viiteryhmän kanta.

Olen itsekin työurani aikana näperrellyt navetassa. Alkutuottajana. Maitotilallisena. Tiedän alaan liittyvän näpertelyn haasteet. 

Samalla kun itse näperteli, tuli työllistäneeksi välillisesti suurta joukkoa suomalaista palkansaajaa. Eläinlääkintää, seminologeja, kuljetusyrittäjiä, maatalouskauppaa, maidonjalostus- ja lihateollisuutta, päivittäistavarakauppaa. Listasta saisi pitkän.

Tästä kaikesta alkutuottajan arjesta SDP on valmis käyttämään termiä "navettanäpertely".

Voin kuitenkin melkoisella varmuudella huojentaa SDP:n ja SAK:n mieltä. Nämä navettanäpertelijät, jotka päivittäin suuntaavat arkitöihinsä – heräten aamulla kukonlaulun aikaan ja päättäen työpäivänsä iltamyöhällä - he eivät ole niitä, jotka lähtevät Rautatientorille mielenilmauksiin.

He suuntaavat töihin, navettanäpertelyynsä, jotta meillä olisi ruokaa.

Turvapaikanhakijat takuumiehinä

Pidimme kunnanvaltuuston kokouksen. Asialistalla oli Hotelli Keitelerannan kiinteistön ostaminen. Kuntamme tarvitsee kuumeisesti tiloja sortuvan kunnanvirastomme väistötiloiksi. 

Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä oli toista mieltä. Kiinteistökaupasta puhuttiin itse kokouksessa vähemmän. Enemmän puhuttiin turvapaikanhakijoista ja yritystoiminnasta.

Kuten lehdistä olemme lukeneet, kunnan intressinä oli ja on hankkia useampia vuosia tyhjillään ollut kiinteistö kunnan virastotiloiksi. Kuitenkin siten, että ensi sijassa tilat vuokrattaisiin maahanmuuttoviraston käyttöön. Maahanmuuttovirasto ja SPR järjestävät tiloihin turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilat, joista kunta saa rahaa niin, että ovista ja ikkunoista pursuaa.

Tällä yhtälöllä kiinteistökauppa rahoitetaan (maahanmuuttoviraston ylläpitokorvaukset turvapaikanhakijoista). Sitten kun tilat vapautuvat, ne remontoidaan. Saamme kunnalle hulppeasti lisätilaa virastokäyttöön. Jos ne ovat sellaisessa kunnossa, että remontointi on kannattavaa.

Kokouksessahan kuultiin hämmentävä kommentti "jos tilat menevät tosi huonoon kuntoon niin voihan sen Keitelerannan purkaa". Perkules. Suojeltu rakennus. Voiko sen purkaa, kun se menee huonoon kuntoon.

Alla vastaesityksemme. Tehdystä päätöksestä jätimme eriävän mielipiteen.

---

KEITELERANNAN OSTAMINEN                                                                                19.10.2015

Kunnanvaltuusto 37 §

Vastaesitys kunnanhallituksen päätösesitykseen kunnanvaltuustolle:

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää päätösesityksen hylkäämistä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, ettei Keiterannan kiinteistökauppaan ryhdytä. Täten myöskään investointiosan 200 000 euron määrärahalisäystä ei tarvita.

Perustelut vastaesitykselle:

1) Keiteleen kunnan ryhtyminen Hotelli Keitelerannan kiinteistökauppaan on vastoin yhteisesti hyväksyttyä kiinteistötoimen strategiaa. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 25.9.2013 pykälässä 27 § TEKNISEN LAUTAKUNNAN VAKANSSIEN KOKONAISTARKASTELU linjannut kiinteistötoimen strategiaa seuraavasti: ”Keiteleen kunnan rakennuskantaa tulee pienentää. Tämä on ainut järkevä tapa pienentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Rakennuskannan pienentäminen voi tapahtua myymällä rakennuksia, purkamalla rakennuksia tai luopumalla niistä muulla tavoin. Kunnan kannattaa keskittyä omassa toiminnassaan tarvitsemiinsa rakennuksiin. Tilojen käyttöastetta tulee nostaa.”

Tämä samainen teknisen lautakunnan päätösasia 27 § (25.9.2013) kiinteistöstrategialinjauksineen on hyväksytty sittemmin kunnanhallituksessa ja –valtuustossa.

Nyt olemme kuitenkin hankkimassa merkittävässä määrin lisää kiinteistömassaa, jonka kaikkinainen kunto ja tarkoituksenmukaisuus ei ensisijassa palvele kunnan perustoimintoja.

Päätösesityksessä (päätösesityksen toisessa kappaleessa) selvitetään nykyisten kunnanvirastotilojen heikkoa kuntoa sekä kerrotaan kartoitetun korvaavia tiloja, ollen yhtenä vaihtoehtona Hotelli Keiteleranta.

Mitä lienevät olleet muut kartoitetut tilat?

Missä ja miten tätä korvaavien tilojen kartoitustyötä on tehty? Työtä lienee tehty virkatyönä, koska ainakaan teknisen lautakunnan työlistalla tätä kartoitustyötä ei ole näkynyt.

Luovuttaessa kunnanvirastotiloista ja heikkokuntoisista lisärakennuksista (B- ja C-rakennukset) voidaan toimintoja; toimistohuoneita ja kokoustiloja siirtää olemassa oleviin, osin vajaakäytöllä oleviin tiloihin. Kokouksia voidaan pitää esim. yhtenäiskoululla, teknisen osaston uusissa tiloissa (”Rakennus-Pekan” tilat) tai terveyskeskuksen uusituissa kokoustiloissa. Toimistotilaa voidaan rakentaa esim. vuokrataloyhtiöiden vaikeasti asutettaviin huoneistoihin.

Valtuustosali ei tietenkään ole oikea paikka tehdä tätä kiinteistöjen vaihtoehtoisen käytön kartoitustyötä mutta on kysyttävä, miksi luottamushenkilöitä ei ole lainkaan osallistettu esittelytekstissä mainittuun ”kartoitukseen”, saati että ”kartoituksesta” olisi edes tiedotettu.

2) Nyt aiotun kiinteistökaupan kohteena oleva Hotelli Keiteleranta on kuntoselvityksiin pohjaten tekniikaltaan vanhentunut sekä yleiskunnoltaan tyydyttävä, osin jopa heikko. Tulevaisuudessa kiinteistöön arvioidut remonttitarpeet ovat satojen tuhansien eurojen luokkaa, joissakin kunnan sisäisissä arvioissa on vilahdellut 500 000 euron hintalappu.

Ryhtyessämme tällaiseen riskialttiiseen kiinteistökauppaan ja merkittäviin remonttikustannuksiin sitoutumalla romutamme voimassa olevan investointisuunnitelman. Miten voisimme perustella remontit Hotelli Keitelerannassa, kun tällä hetkellä rahat ovat tiukalla esim. kaavateiden kunnostuksen tai vuokrahuoneistojen remonttien suhteen.

3) Esittelytekstissä mainitaan useiden tahojen olleen kiinnostuneita Hotelli Keitelerannan ostamisesta. Kunnan intressit kiinteistökauppaan vauhdittuivat vasta kun ”useita tahoja” ilmaantui. Onko kunnan tehtävänä olla kilpailemassa yritystoimintaa perustamassa olevien tahojen kanssa. Eikö kunnan interessi olisi paremminkin olla tukemassa ja kannustamassa tänne aikovia yrittäjiä ja yrityksiä, kuin olla ostelemassa kiinteistöjä omiin tarkoitusperiin. Edelleenkin kiinteistön kunnon ollessa arvoitus, on jopa vastuutonta saattaa kuntalaiset veronmaksajina alttiiksi lyhytnäköiselle riskibisnekselle. Kaavailtu käyttö turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloina ei ole ongelmatonta – nyt esitetty tulijoiden määrä (100 hlöä) suhteessa käytössä oleviin tiloihin ja tilojen kuntoon aiheuttaa käyttöpaineen, joka luo suuria riskejä kiinteistön talotekniikan kestokyvylle. Yrittäjä ottaa näissä tilanteissa aina riskin – kunnan tehtävä ei ole toimia yrittäjänä ja riskinottajana, varsinkaan kun tämä tapahtuu velka- tai verorahoilla.

Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä esittää päätösesityksenä olevan Hotelli Keitelerannan kiinteistökaupan hylkäämistä ja hankkeeseen liittyvän lisämäärärahaesityksen perumista.

Tarvitaan sovittelevampaa otetta

Sanotaan, että Suomeen mahtuu vain yksi puheenaihe kerrallaan. Suomihan on pieni maa, joten sanonta pitää varmasti paikkansa.

Hyvin puhuttelevaa on huomata, että tämä puheenaiheiden puute  - tai sanotaanko keskustelun yleinen taso – korostuu silloin, kun todellinen hätä on käsillä.

Ajatellaanpa että nykyisen muotoinen somekeskustelu; tarinointi Facebookissa tai pikanokkeluudet Twitterissä oli ollut käytössä jo sotavuosien päätyttyä. Toivon, ettei kukaan pahastu muutamista rinnastuksista.

Vaikka kaikkihan nyt tietenkin pahastuvat.

Sotavuosien jälkeen Twitterissä olisi äimistelty isoon ääneen karjalaisen siirtoväen, evakkojen taipumuksesta lehmänruokaan. Siis sieniin ja salaattiin.

Suurten ikäluokkien vartuttua 60 ja 70-luvun taitteessa työikään ja heidän suunnattua aluksi kaupunkeihin ja lopulta Ruotsiin siirtotyöläisiksi, heidät olisi oitis leimattu Facebookissa isänmaanpettureiksi ja rintamakarkureiksi.

Joo. Oma lukunsa on vallanpitäjien, herrojen kohtelu kansan syvien rivien hampaissa. Helpointa on hammastella ministereitä. Pääministereistä on luonnollisesti aloitettava.

Olin liian pieni, en muista Kalevi Sorsan pääministerikautta. Mutta Sorsaa seuraavat pääministerit ranskalaisin viivoin. 

• Harri Holkeri joi vain kahvia kun toimittajat koettivat tehdä juttua. Ivasi kansalaisia patistamalla silakan syöntiin.
• Esko Aho oli pelkästään kännykkäisä
• Paavo Lipponen murahteli, oli äkeä ja harvasanainen sekä pelotteli nahkurin orsilla
• Anneli Jäätteenmäki oli ensimmäinen naispääministeri
• Matti Vanhanen puhui kankeasti ruotsia
• Mari Kiviniemi oli pitkäaikaisin naispääministeri
• Jyrki Katainen oli rintamakarkuri, kelpasi juuri ja juuri EU:n johtotehtäviin
• Alexander Stubbilla oli liian vaikea nimi
• Juha Sipilä on liian kokematon ja sinisilmäinen      

Jokaisella on vallanpitäjistä omat käsityksensä. Somekeskusteluissa omat, virheellisetkin käsitykset saavat helposti ilmaa siipien alle. Omasta mielipiteestä ja käsityksestä muodostuu pian faktoja, vaikka totuutta ei olisi siemenen vertaa.

Nykymuotoinen somekeskustelu on jatkumoa maitolaitureiden, osuuskaupan kahviloiden ja asemien baarien Suomelle. Jokainen kertoo kuulemansa totena eteenpäin. Pian alkuperäinen asia muuntautuu ja kukin kertoo omia totuuksiaan.

Erilaiset totuudet ovat aina muodostaneet kiistoja. Ennen muinoin kiistat ratkottiin tanssipaikoilla kylätappeluiden keinoin.

Tämän päivän kylätappeluiden areenat löytyvät  Facebookista ja Twitteristä.

Ehdokkaan viikko

Eduskuntavaaliehdokkaana eletään parhaillaan kiireisiä aikoja. Ei kyllä ennätä paljon kotona pyörähtämään. Normaalin viikkotyön lomassa tehtävän ehdokastyön ohessa ei vapaa-ajan kanssa ole ongelmia.

Oma kalenterini lähipäivien osalta on seuraava:
La 21.3. klo 11.00 Joensuun tori; Perussuomalaisten toritapahtuma. Paikalla pj Timo Soini ja Savo-Karjalan ek-vaaliehdokkaita.
Su 22.3. Keiteleen ps-valtuustoryhmän kokous klo 16.00.
Ma 23.3. Kunnanvaltuuston kokous klo 17.00 - samaan aikaan toisaalla olisi ollut vaaliravit Sorsasalossa - käsiohjelma- ja äänimainos. Olisi ollut mahtavaa olla seuraamassa hienoa ravitapahtumaa ehdokaskollegoiden kanssa!
Ti 24.3. klo 9.00 Kuopiossa hotelli Scandic Energiateollisuus ry:n tilaisuus, sisältäen paneelin ekvaaliehdokkaille.
Ke 25.3. Keiteleen valtuustosalissa keiteleläisten eläkejärjestöjen paneeli ekvaaliehdokkaille klo 18.00.
To 26.3. Iisalmessa kuurojen kerhon ekvaaliehdokkaitten paneeli klo 18.00.
La 28.3. Eduskuntavaaliehdokkaat Ari Kaunisaho ja Jani Kolehmainen Siilinjärven torilla, Kuopion torilla, Petosen ostarilla ja Puijonlaakson ostarilla.
Laitetaan tunnelmia ja kuvia tapahtumista - kunhan taas ennättäisi päivittämään!

Mutta tärkein - ettei vaan pääse unohtumaan.
Olen ehdokkaasi, numero 5 - Perussuomalaisten Ari Kaunisaho. Kelpo mies Keiteleeltä.
Muista siis - numero viis´!

Toto76-vihje Joensuu, Linnunlahti 21.3.

Toto76-1: Pelisuosikkina matkaan lähtee 3 Zap Bill. Iikka Nurmonen ohjaksissa – liukkaasti liikkeellä ja muita karkuun. Voittajakehässä pokaalit Iikalle ja sankarihevoselle Perussuomalaisten loimi.

Toto76-2: Voitokas ja rahakas 15 Venice on toisen toto76-lähdön avainrasti. Tauolta palaava kuopiolaisen Heikki Korhosen silmäterä on laadultaan lähdön ylikylä. Voitokkaasti viime ajat kilpaillut 2 Vilar Lake tukemaan kakkoskohdetta.

Toto76-3: Kylmäveriset kohtaavat kolmoskohteessa, järjestelmään voimme alun kapeuden takia rastittaa useammankin voittajaehdokkaan. Mennään näillä: 2 Sohvin Santeri, 4 Jamir, 1 Ryti-Tyttö, 6 V.G. Wilman Tähti ja 9 Vihjeen Veto.

Toto76-4: Mennään yhdellä. Luvassa vauhtimaili. Eturivi - 3 Jamie Ray - ja rattailla Jorma Kontio. Keulaan ja kukat.

Toto76-5: Toiseksi kovin kylmäveristen lähtö on mielenkiintoinen pelattava. Kun keinoja ei ole käytössä, kokeillaan konsteja. Ja tähän lähtöön 8 Vippaskonstia, jonka rattailla toivon Jorma Kontion naruttelevan voiton – ja jos vippaskonstit ei riitä – niin silloin 5 Veluuri ja Jukka Pekka Kauhanen.

Toto76-6: Lähdön suuri pelisuosikki on 11 Magnat. Takarivin lähtöpaikka on haaste tai ainakin hidaste. Jos joku muu voittaisi lähdön, se olisi iso yllätys. Mutta samalla voitto-osuus kasvaisi merkittävästi. Tuetaan lähtöä numerolla 3 Dojana Komp rattaillaan Mika Forss.

Toto76-7: Kovin kylmäverilähtö – tasaista! Mennään YLEn teksti-tv:n vihjeiden mukaan. 8 Suivikas, 4 Diktaattori, 7 Virijori ja 9 Turoveli.

Toto76-1: 3 Zap Bill

Toto76-2: 15 - 2

Toto76-3: 2 - 4 - 1 - 6 - 9

 Toto76-4: 3 Jamie Ray

Toto76-5: 8 - 5

Toto76-6: 11 - 3

Toto76-7: 8 - 4 - 7- 9                  yhteensä 160 riviä x 0,05€ = 8,00€

Eduskuntavaalivihje: Eduskuntavaaleihin 2015 starttaa Keiteleeltä numerolla 5, Ari Kaunisaho (ps). Ehdokas Kaunisaho on sitkeä perussuomalainen, joka jaksaa kiertää - on riippumaton juoksupaikasta - sekä pystyy kehittämään pitkän ja purevan kirin.

Ole eduskuntavaaleissa kuskin paikalla; äänestä Ari Kaunisaho, numerolla 5, eduskuntaan!

Ryhti ratkaisee päätöksenteossa

Kuluneella vaalikaudella poliittinen vastuunkanto on kokenut ennen kokemattoman värikkäitä tulkintoja. Vaalikauden aluksi perussuomalaiset leimattiin vastuunpakoilijoiksi puolueen jäädessä oppositioon merkittävästä vaalivoitosta huolimatta.

Vaalikauden kuluessa eri syihin vedoten on hallituskokoonpano kaventunut niin hallituspuolueiden kuin ministerienkin osalta. Osa hallituspuolueista lähti hallituksesta, koska vastuullinen valmistelutyö koettiin vastenmieliseksi. Toisaalta ministereitä lähti myös haastavampiin tehtäviin, ehkä kotimaisessa päätöksenteossa ei ollut haasteita riittävästi.

Kokonaisuutena kotimaan politiikkaa on vaalikauden loppumetreillä leimannut halvaantuneisuus, päätöksenteon valmistelutyö on ollut haparoivaa ja hallituksen esitykset on äänestelty nurin.

Kuntapäättäjän näkökulmasta meno hirvittää, valtuustot eri puolilla Suomea ovat vastailleet viime vuosina moninaisiin selvityksiin ja tiedusteluihin. Lopulta näiden vastauksien pohjalta ei asioissa ole edistytty muutoin, kuin aiheuttamaan kuntakentälle hämmennystä.

Muutamat merkittävät puheenvuorot ovat esittäneet työaikoihin pidennyksiä. Kansanedustajien puheet aiheesta ovat tuuleen huutamista niin kauan, kuin eduskunta ei itse korjaa toimintatapojaan. Lyhennettäköön istuntovapaita, jotta istuntokausiin tulisi jämäkkyyttä ja asioiden valmistelussa päästäisiin kiirehtimisestä.

Pitkäaikainen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd) poikkesi ryhmän kannasta heikkoon valmisteluun vedoten ja tuli ”palkituksi” vakavalla huomautuksella ryhmältään. Parin päivän päästä vastuunalaiset ministerit äänestivät kilvan esityksiään vastaan istuntosalissa. Olisiko äänestäjien aika antaa vakava huomautus nykymenolle.

Eduskunta on suomalaisen demokratian arvokkain kulmakivi. Suomalaiset ansaitsevat eduskuntaan yhteistyökykyiset, vastuulliset päättäjät ja toimintakykyisen hallituksen sekä parempaa valmisteluprosessia päätöksentekoon.   

Sillä ryhtiä Suomi tarvitsee.