Turvapaikanhakijat takuumiehinä

Pidimme kunnanvaltuuston kokouksen. Asialistalla oli Hotelli Keitelerannan kiinteistön ostaminen. Kuntamme tarvitsee kuumeisesti tiloja sortuvan kunnanvirastomme väistötiloiksi. 

Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä oli toista mieltä. Kiinteistökaupasta puhuttiin itse kokouksessa vähemmän. Enemmän puhuttiin turvapaikanhakijoista ja yritystoiminnasta.

Kuten lehdistä olemme lukeneet, kunnan intressinä oli ja on hankkia useampia vuosia tyhjillään ollut kiinteistö kunnan virastotiloiksi. Kuitenkin siten, että ensi sijassa tilat vuokrattaisiin maahanmuuttoviraston käyttöön. Maahanmuuttovirasto ja SPR järjestävät tiloihin turvapaikanhakijoiden hätämajoitustilat, joista kunta saa rahaa niin, että ovista ja ikkunoista pursuaa.

Tällä yhtälöllä kiinteistökauppa rahoitetaan (maahanmuuttoviraston ylläpitokorvaukset turvapaikanhakijoista). Sitten kun tilat vapautuvat, ne remontoidaan. Saamme kunnalle hulppeasti lisätilaa virastokäyttöön. Jos ne ovat sellaisessa kunnossa, että remontointi on kannattavaa.

Kokouksessahan kuultiin hämmentävä kommentti "jos tilat menevät tosi huonoon kuntoon niin voihan sen Keitelerannan purkaa". Perkules. Suojeltu rakennus. Voiko sen purkaa, kun se menee huonoon kuntoon.

Alla vastaesityksemme. Tehdystä päätöksestä jätimme eriävän mielipiteen.

---

KEITELERANNAN OSTAMINEN                                                                                19.10.2015

Kunnanvaltuusto 37 §

Vastaesitys kunnanhallituksen päätösesitykseen kunnanvaltuustolle:

Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää päätösesityksen hylkäämistä. Perussuomalaisten valtuustoryhmä esittää, ettei Keiterannan kiinteistökauppaan ryhdytä. Täten myöskään investointiosan 200 000 euron määrärahalisäystä ei tarvita.

Perustelut vastaesitykselle:

1) Keiteleen kunnan ryhtyminen Hotelli Keitelerannan kiinteistökauppaan on vastoin yhteisesti hyväksyttyä kiinteistötoimen strategiaa. Tekninen lautakunta on kokouksessaan 25.9.2013 pykälässä 27 § TEKNISEN LAUTAKUNNAN VAKANSSIEN KOKONAISTARKASTELU linjannut kiinteistötoimen strategiaa seuraavasti: ”Keiteleen kunnan rakennuskantaa tulee pienentää. Tämä on ainut järkevä tapa pienentää kustannuksia pitkällä aikavälillä. Rakennuskannan pienentäminen voi tapahtua myymällä rakennuksia, purkamalla rakennuksia tai luopumalla niistä muulla tavoin. Kunnan kannattaa keskittyä omassa toiminnassaan tarvitsemiinsa rakennuksiin. Tilojen käyttöastetta tulee nostaa.”

Tämä samainen teknisen lautakunnan päätösasia 27 § (25.9.2013) kiinteistöstrategialinjauksineen on hyväksytty sittemmin kunnanhallituksessa ja –valtuustossa.

Nyt olemme kuitenkin hankkimassa merkittävässä määrin lisää kiinteistömassaa, jonka kaikkinainen kunto ja tarkoituksenmukaisuus ei ensisijassa palvele kunnan perustoimintoja.

Päätösesityksessä (päätösesityksen toisessa kappaleessa) selvitetään nykyisten kunnanvirastotilojen heikkoa kuntoa sekä kerrotaan kartoitetun korvaavia tiloja, ollen yhtenä vaihtoehtona Hotelli Keiteleranta.

Mitä lienevät olleet muut kartoitetut tilat?

Missä ja miten tätä korvaavien tilojen kartoitustyötä on tehty? Työtä lienee tehty virkatyönä, koska ainakaan teknisen lautakunnan työlistalla tätä kartoitustyötä ei ole näkynyt.

Luovuttaessa kunnanvirastotiloista ja heikkokuntoisista lisärakennuksista (B- ja C-rakennukset) voidaan toimintoja; toimistohuoneita ja kokoustiloja siirtää olemassa oleviin, osin vajaakäytöllä oleviin tiloihin. Kokouksia voidaan pitää esim. yhtenäiskoululla, teknisen osaston uusissa tiloissa (”Rakennus-Pekan” tilat) tai terveyskeskuksen uusituissa kokoustiloissa. Toimistotilaa voidaan rakentaa esim. vuokrataloyhtiöiden vaikeasti asutettaviin huoneistoihin.

Valtuustosali ei tietenkään ole oikea paikka tehdä tätä kiinteistöjen vaihtoehtoisen käytön kartoitustyötä mutta on kysyttävä, miksi luottamushenkilöitä ei ole lainkaan osallistettu esittelytekstissä mainittuun ”kartoitukseen”, saati että ”kartoituksesta” olisi edes tiedotettu.

2) Nyt aiotun kiinteistökaupan kohteena oleva Hotelli Keiteleranta on kuntoselvityksiin pohjaten tekniikaltaan vanhentunut sekä yleiskunnoltaan tyydyttävä, osin jopa heikko. Tulevaisuudessa kiinteistöön arvioidut remonttitarpeet ovat satojen tuhansien eurojen luokkaa, joissakin kunnan sisäisissä arvioissa on vilahdellut 500 000 euron hintalappu.

Ryhtyessämme tällaiseen riskialttiiseen kiinteistökauppaan ja merkittäviin remonttikustannuksiin sitoutumalla romutamme voimassa olevan investointisuunnitelman. Miten voisimme perustella remontit Hotelli Keitelerannassa, kun tällä hetkellä rahat ovat tiukalla esim. kaavateiden kunnostuksen tai vuokrahuoneistojen remonttien suhteen.

3) Esittelytekstissä mainitaan useiden tahojen olleen kiinnostuneita Hotelli Keitelerannan ostamisesta. Kunnan intressit kiinteistökauppaan vauhdittuivat vasta kun ”useita tahoja” ilmaantui. Onko kunnan tehtävänä olla kilpailemassa yritystoimintaa perustamassa olevien tahojen kanssa. Eikö kunnan interessi olisi paremminkin olla tukemassa ja kannustamassa tänne aikovia yrittäjiä ja yrityksiä, kuin olla ostelemassa kiinteistöjä omiin tarkoitusperiin. Edelleenkin kiinteistön kunnon ollessa arvoitus, on jopa vastuutonta saattaa kuntalaiset veronmaksajina alttiiksi lyhytnäköiselle riskibisnekselle. Kaavailtu käyttö turvapaikanhakijoiden hätämajoitustiloina ei ole ongelmatonta – nyt esitetty tulijoiden määrä (100 hlöä) suhteessa käytössä oleviin tiloihin ja tilojen kuntoon aiheuttaa käyttöpaineen, joka luo suuria riskejä kiinteistön talotekniikan kestokyvylle. Yrittäjä ottaa näissä tilanteissa aina riskin – kunnan tehtävä ei ole toimia yrittäjänä ja riskinottajana, varsinkaan kun tämä tapahtuu velka- tai verorahoilla.

Edellä mainittuihin seikkoihin vedoten, Perussuomalaisten Keiteleen valtuustoryhmä esittää päätösesityksenä olevan Hotelli Keitelerannan kiinteistökaupan hylkäämistä ja hankkeeseen liittyvän lisämäärärahaesityksen perumista.