Savon Sanomissa on mukava juttusarja "savolainen kultturimaisema". Siinä FT Jussi Jäppinen kiertää maakuntaa kuvaamassa ja kirjaamassa maakunnan maisemia. Samaan tapaan kuin Topelius aikoinaan.
Taannoin Juankoskea sivuavassa jutussa oli maininta tästä Topeliuksen Vanha kaunis Suomi -teoksesta ja kuinka siihen on löynyt vain kuusi mainintaa Pohjois-Savosta. Juankoski, Varkaus, Kuopio ympäristöineen ja laivaväylä Kuopion edustalta. Kaksi muuta kuvausta ovat Maaningalta, Tuovilanlahti(Korkeakoski) ja Pirunpesä.
Vierailemme perheen kanssa keväisin tulvavesien aikaan Korkeakoskella. Suomen korkeimmaksi vesiputoukseksi mainittu kohde on vaikuttava näky. Putouksen ärjy ja vaahtona rotkoon syöksyvät vesimassat muodostavat kaiken alleen peittävän pauhun.
Milloin matkaaja pysähtyy Maaningalle kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa tähän ainutlaatuiseen luonnon nähtävyyteen.
Pirunpesä on kohteena haastavampi. Sen luokse pääsee vesitse. Aikoinaan paikka jäi Tuovilanlahteen vievän vesireitin varrelle, joten se oli vesimatkustajille tuttu. Jyrkän rantakallion seinäpintojen halkeamassa olevassa onkalossa se piru lienee aikoinaan asustellut. Siitä kai tuo nimi.
Seuraavan kerran kun tulee liikuttua Korkeakoskella tai Pirunpesällä on otettava kamera mukaan. Blogin lukijatkin saavat nähdäksensä kuvia Maaningan matkailunähtävyyksistä.
Hyvää Juhannusta blogin lukijoille!
perjantai 19. kesäkuuta 2009
sunnuntai 14. kesäkuuta 2009
Maatilan arkea
Pieni Katri-tyttö ei pelkää hevosia. Omat suomenhevoskasvatit tuplaantuivat viime kesänä kahdella tammavarsalla ori Aurauksesta. Katri hoitaa hevosia viemällä niille heiniä.
Ensimmäisinä laidunnuspäivinä varsinkin hieholehmät kaipaavat opastusta aivan kädestä pitäen.
Lypsykarjatilan pihaan saapuvaa tervehtii vaimon kukka-asetelmat, jotka ovat sijoitettu vanhan ajan maitotonkkiin. Paljon aherrusta ja aikaa vaativa harrastus mutta tuloksena on parempaa viihtyvyyttä ja silmäniloa.
torstai 11. kesäkuuta 2009
Kiitos äänestäjille
Maaningan Perussuomalaiset tarjoavat 12.6. kiitoskahvit Maaningan kunnantalolla puolilta päivin. Kahvioon saapuvilta ei tarkasteta jäsenkirjoja, joten kaikki ovat tervetulleita.
Kahvin lomassa voimme tehdä tuttavuutta. Toivon mukaan saamme uusia ideoita paikallispolitiikan tekemiseen.
Perussuomalaisten EU-vaalikannatus Maaningalla (15,7%)oli maakunnan korkeinta tasoa. Tämän vuoksi kiitokset ovat paikallaan.
Kahvin lomassa voimme tehdä tuttavuutta. Toivon mukaan saamme uusia ideoita paikallispolitiikan tekemiseen.
Perussuomalaisten EU-vaalikannatus Maaningalla (15,7%)oli maakunnan korkeinta tasoa. Tämän vuoksi kiitokset ovat paikallaan.
Kirjoitan
EU-vaalikampanjoinnin käydessä kuumimmillaan täytyi välillä tasoittaa laineita. Oheinen kirjoitukseni julkaistiin Savon Sanomissa 6.6.2009.
"Yhdessä ääniuurnille
EU-vaalikampanjat huipentuvat viikonloppuna eri puolilla maakuntaa. Eri ryhmien ehdokkaat kiertävät toritapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Tapahtumissa on mahdollista kuulla EU-ehdokkaitten ja puolueväen tavoitteista. Keskusteluille ja ehdokkaitten haastamisellekin on sijansa, kunhan vain taustalta löytyy omat perustellut mielipiteet.
Omasta kannastaan epävarmoja kansalaisia on vielä paljon. Äänestyspäätöksen ja mieleisen ehdokkaan valinnan eteen ahkeroidaan niin EU-vaaliehdokkaiden ja kampanjaväen kuin vaalityötä tekevien puolueaktiivienkin toimesta.
Eri ryhmien kannattajakuntien välillä tunteet käyvät välillä lämpöisenä. Asiallinen käytös ja toisten ryhmien edustajien kunnioittaminen ovat kuitenkin asioita, jotka ovat kiivaimpienkin tilanteiden aikana pidettävänä kirkkaana mielessä.
Parhaimmillaan vaalikampanjointi eri ryhmien välillä tarjoaa miellyttävän kilpailutilanteen. Yhdessä kilvoitellaan kannattajista ja yhteiset tilat jaetaan sopuisasti. Kaikille on tilaa toimia.
Yhdessä on syytä suunnata myös sunnuntain koittaessa äänestämään. EU-vaaleissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Eurooppaa tulevina vuosina kehitetään.
Sunnuntai-iltana äänestystuloksen selvittyä on hyvä muistaa, että seuraavana päivänä koittaa arki. Maanantaina vaalikampanjan aikaiset kilpakumppanit jatkavat työtään kuntien ja kaupunkien valtuustoissa ja eduskunnassa.
Yhdessä.
Kimmo Valta Pohjois- ja Ylä-Savon Keskustan toiminnanjohtaja
Ari Kaunisaho Pohjois-Savon Perussuomalaisten piirisihteeri "
Kirjoitukselle loi pohjan Kiuruveden torilla syntynyt eripura Keskustanaisten ja Perussuomalaisen paikallisvaikuttajan välillä. Mittasuhteiltaan juttu karkasi painoarvoaan suuremmaksi. Tämän takia piiritason toimihenkilöiden oli mielestäni toimittava ja saatava kenttäväki rauhoittumaan ja suuntaamaan äänestyspaivänä vaaliuurnille.
Yhteistyö Kimmon kanssa on tuttua Maaningan kunnanvaltuustosta, jossa Kimmo johtaa puhetta jo kolmatta kauttaan. Itse olen ensimmäisen kauden valtuutettuna huomannut, että asiat hoituvat parhaiten, kun pystyy tekemään yhteistyötä.
Yli puoluerajojen.
"Yhdessä ääniuurnille
EU-vaalikampanjat huipentuvat viikonloppuna eri puolilla maakuntaa. Eri ryhmien ehdokkaat kiertävät toritapahtumissa ja yleisötilaisuuksissa. Tapahtumissa on mahdollista kuulla EU-ehdokkaitten ja puolueväen tavoitteista. Keskusteluille ja ehdokkaitten haastamisellekin on sijansa, kunhan vain taustalta löytyy omat perustellut mielipiteet.
Omasta kannastaan epävarmoja kansalaisia on vielä paljon. Äänestyspäätöksen ja mieleisen ehdokkaan valinnan eteen ahkeroidaan niin EU-vaaliehdokkaiden ja kampanjaväen kuin vaalityötä tekevien puolueaktiivienkin toimesta.
Eri ryhmien kannattajakuntien välillä tunteet käyvät välillä lämpöisenä. Asiallinen käytös ja toisten ryhmien edustajien kunnioittaminen ovat kuitenkin asioita, jotka ovat kiivaimpienkin tilanteiden aikana pidettävänä kirkkaana mielessä.
Parhaimmillaan vaalikampanjointi eri ryhmien välillä tarjoaa miellyttävän kilpailutilanteen. Yhdessä kilvoitellaan kannattajista ja yhteiset tilat jaetaan sopuisasti. Kaikille on tilaa toimia.
Yhdessä on syytä suunnata myös sunnuntain koittaessa äänestämään. EU-vaaleissa meillä on mahdollisuus vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Eurooppaa tulevina vuosina kehitetään.
Sunnuntai-iltana äänestystuloksen selvittyä on hyvä muistaa, että seuraavana päivänä koittaa arki. Maanantaina vaalikampanjan aikaiset kilpakumppanit jatkavat työtään kuntien ja kaupunkien valtuustoissa ja eduskunnassa.
Yhdessä.
Kimmo Valta Pohjois- ja Ylä-Savon Keskustan toiminnanjohtaja
Ari Kaunisaho Pohjois-Savon Perussuomalaisten piirisihteeri "
Kirjoitukselle loi pohjan Kiuruveden torilla syntynyt eripura Keskustanaisten ja Perussuomalaisen paikallisvaikuttajan välillä. Mittasuhteiltaan juttu karkasi painoarvoaan suuremmaksi. Tämän takia piiritason toimihenkilöiden oli mielestäni toimittava ja saatava kenttäväki rauhoittumaan ja suuntaamaan äänestyspaivänä vaaliuurnille.
Yhteistyö Kimmon kanssa on tuttua Maaningan kunnanvaltuustosta, jossa Kimmo johtaa puhetta jo kolmatta kauttaan. Itse olen ensimmäisen kauden valtuutettuna huomannut, että asiat hoituvat parhaiten, kun pystyy tekemään yhteistyötä.
Yli puoluerajojen.
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
EU-vaalipäivä
Tämän päivän aikana äänestäjät eri puolilla Eurooppaa valmistavat ainoan oikean galluptuloksen. Pitävin mielipidetiedustelu kulkee vaaliuurnien kautta. Suomessa vaalihuoneet sulkeutuvat ilta kahdeksalta. Tulokset valmistuvat ja sen jälkeen alkaakin spekulointi tuloksesta. Voittajat juhlivat ja hävinneet purkavat sydäntään.
Kokonaisuudessaan kepoiseksi jäi vaalikeskustelut. Eniten sai keskusteluissa sijaa kotimaan politiikan vatvominen. Tärkein teema, eli millä eväin suomalaiset voisivat kehittää Eurooppaa jäi taka-alalle.
Valtakunnan tasolla Perussuomalaiset kuuluvat voittajiin jo nyt. Vaaliliitto Kristillisdemokraattien kanssa nostaa suhteelisen kannatuksen kaksinumeroiseksi ja kenties ohi Vihreiden, jolloin kaksi paikkaa vaaliliitolle on mahdollista saavuttaa.
Maakunnallisesti vaalit ei hirveästi intohimoa nostattaneet. Kenties itäsuomalaisen ehdokkaan puuttuminen latisti intoa. Toisaalta itäsuomalaisella ehdokkaalla ratsastaminenkin on osin harhaa. Mitä yksittäinen itäsuomalainen Brysselissä toimittaa, tulipa hän mistä ryhmästä tahansa. Käsitykseni mukaan EU-parlamentin päätökset ovat ryhmäpäätöksiä, jolloin sanotaan vaikkapa "itäsaksalainen" meppi saa helposti vankemman tuen esityksilleen kuin itäsuomalainen meppi.
Mutta kovastihan Itä-Suomeen yhteistä edustajaa puuhattiin, joten jos sellainen saadaan, ei kai tuosta haittaakaan ole.
Itse kyllä löysin Perussuomalaisten ryhmästä ihan suomalaisen ehdokkaan ilman maantieteellistä painotusta. Minulle riittää kunhan listoilta löytyy suomalaisia ehdokkaita.
EU-vaalikampanja vahvisti näkemystäni siitä, että isolla rahalla ja näkyvyydellä vaalien merkitys piilotetaan entistä useammin mielikuvamarkkinointikaavun kätköihin.
-----------------
Hyvä tulos Perussuomalaisille ja vaaliliittokumppanille Kristillisdemokraateille.
Ja Keskustallekin hyvä tulos, että kova satsaus Itä-Suomeen tuotti paikan EU-parlamenttiin.
Harmillisen alhaiseksi jäi äänestysprosentti Pohjois-Savossa.
Kokonaisuudessaan kepoiseksi jäi vaalikeskustelut. Eniten sai keskusteluissa sijaa kotimaan politiikan vatvominen. Tärkein teema, eli millä eväin suomalaiset voisivat kehittää Eurooppaa jäi taka-alalle.
Valtakunnan tasolla Perussuomalaiset kuuluvat voittajiin jo nyt. Vaaliliitto Kristillisdemokraattien kanssa nostaa suhteelisen kannatuksen kaksinumeroiseksi ja kenties ohi Vihreiden, jolloin kaksi paikkaa vaaliliitolle on mahdollista saavuttaa.
Maakunnallisesti vaalit ei hirveästi intohimoa nostattaneet. Kenties itäsuomalaisen ehdokkaan puuttuminen latisti intoa. Toisaalta itäsuomalaisella ehdokkaalla ratsastaminenkin on osin harhaa. Mitä yksittäinen itäsuomalainen Brysselissä toimittaa, tulipa hän mistä ryhmästä tahansa. Käsitykseni mukaan EU-parlamentin päätökset ovat ryhmäpäätöksiä, jolloin sanotaan vaikkapa "itäsaksalainen" meppi saa helposti vankemman tuen esityksilleen kuin itäsuomalainen meppi.
Mutta kovastihan Itä-Suomeen yhteistä edustajaa puuhattiin, joten jos sellainen saadaan, ei kai tuosta haittaakaan ole.
Itse kyllä löysin Perussuomalaisten ryhmästä ihan suomalaisen ehdokkaan ilman maantieteellistä painotusta. Minulle riittää kunhan listoilta löytyy suomalaisia ehdokkaita.
EU-vaalikampanja vahvisti näkemystäni siitä, että isolla rahalla ja näkyvyydellä vaalien merkitys piilotetaan entistä useammin mielikuvamarkkinointikaavun kätköihin.
-----------------
Hyvä tulos Perussuomalaisille ja vaaliliittokumppanille Kristillisdemokraateille.
Ja Keskustallekin hyvä tulos, että kova satsaus Itä-Suomeen tuotti paikan EU-parlamenttiin.
Harmillisen alhaiseksi jäi äänestysprosentti Pohjois-Savossa.
perjantai 5. kesäkuuta 2009
Ylen pitkä aika
Aivan kuntavaalien alla oli radiossa juttua ehdokkaiden blogi -kirjoittelusta. Päivitysten innokkuudesta tai.. innottomuudesta.
Esimerkkinä oli puoluejohtajat. Verkkaista oli puoluejohtajien kirjoittelu ja nettipäiväkirjan päivittäminen. Radiojutun jälkeen sivut päivittyivät itse kullakin melko nopeasti.
Ajattelin tuolloin, että blogin päivittäminen ja nettipäiväkirjan pitäminen on pieni juttu. Noh, niin se onkin, mutta siitä huolimatta minultakin meni puoli vuotta, että sain itseni bloggaamaan taas.
Että ylen pitkään vei..
Puolen vuoden aikana on tapahtunut monenmoista. Kuntapolitiikassa ollaan päästy hyvään vauhtiin ja Maaningan Perussuomalaiselle valtuustoryhmälle on löytynyt oma paikkansa. Myös lautakuntiin saimme haluamamme paikat.
Valtuustokausi on alkanut sopuisasti.
Maakuntatasolla tulin valituksi Pohjois-Savon Perussuomalaisten piirisihteeriksi ja niissä puitteissa on piiritason työskentely alkanut käydä tutummaksi. Pitäjien Perussuomalaisiin on tehty tuttavuutta samoin kuin tiedotusvälineiden edustajienkin kanssa.
Nyt käynnissä oleva EU-vaalikampanja on työllistänyt normaalien maatilan kevättöiden ohessa. Välillä on kiirettä pitänyt.
Huomenna on tarkoitus lähteä katsomaan EU-vaalikampanjoinnin loppukiriä kaupunkiin. Ääniä on antamatta vielä paljon ja on oltava ahkera, että äänet löytävät myös Perussuomalaisten vakan.
Esimerkkinä oli puoluejohtajat. Verkkaista oli puoluejohtajien kirjoittelu ja nettipäiväkirjan päivittäminen. Radiojutun jälkeen sivut päivittyivät itse kullakin melko nopeasti.
Ajattelin tuolloin, että blogin päivittäminen ja nettipäiväkirjan pitäminen on pieni juttu. Noh, niin se onkin, mutta siitä huolimatta minultakin meni puoli vuotta, että sain itseni bloggaamaan taas.
Että ylen pitkään vei..
Puolen vuoden aikana on tapahtunut monenmoista. Kuntapolitiikassa ollaan päästy hyvään vauhtiin ja Maaningan Perussuomalaiselle valtuustoryhmälle on löytynyt oma paikkansa. Myös lautakuntiin saimme haluamamme paikat.
Valtuustokausi on alkanut sopuisasti.
Maakuntatasolla tulin valituksi Pohjois-Savon Perussuomalaisten piirisihteeriksi ja niissä puitteissa on piiritason työskentely alkanut käydä tutummaksi. Pitäjien Perussuomalaisiin on tehty tuttavuutta samoin kuin tiedotusvälineiden edustajienkin kanssa.
Nyt käynnissä oleva EU-vaalikampanja on työllistänyt normaalien maatilan kevättöiden ohessa. Välillä on kiirettä pitänyt.
Huomenna on tarkoitus lähteä katsomaan EU-vaalikampanjoinnin loppukiriä kaupunkiin. Ääniä on antamatta vielä paljon ja on oltava ahkera, että äänet löytävät myös Perussuomalaisten vakan.
sunnuntai 30. marraskuuta 2008
...Ja arvotaan seuraava lautakuntapaikka
Perusjätkä ei ole vaiennut eikä minua ole vaiennettu. Pitkä ja syvä hiljaisuus ei ole liioin johtunut kuntavaalikohmelostakaan. Olen käyttänyt viime ajat lautakuntapaikkajaon pohtimiseen. Olen katsonut, että neuvottelut vaativat "radiohiljaisuuden".
Kuntavaalien jälkeisessä ryhmäpalaverissa neuvottelut uskottiin ryhmästämme valtuustoon valituille eli minulle ja Kuosmasen Jarille. Ja totta vieköön neuvotteluja on käytykin..
Maaningan Perussuomalaiset asetti tavoitteekseen paikan kunnanhallitukseen ja kaksi pysyvää lautakuntapaikkaa. Nämä paikat olisivat luottamustoimet sivistys- ja ympäristölautakuntaan. Sosiaalilautakunnan asemaa emme pidä pysyvänä koska ko lautakunta lopetetaan Siilisetin perusturvalautakunnan astuessa remmiin vuoden 2010 alusta.
Ensimmäisiä tunnusteluja käytiin viikko vaalien jälkeen Kokoomusryhmän kanssa. Hyvän keskustelun jatkeeksi jäi tuntuma, että pienryhmät voisivat tehdä yhteistyötä. Vasemmistoliittokin tultaisiin saamaan mukaan. Tärkein anti tapaamisessa oli tutustuminen tuleviin neuvottelukumppaneihin ja heidän tavoitteisiin.
Seuraavana torstaina (6.11.) olivatkin kaikki kaikki valtuustoryhmät koolla neuvotteluissa. Keskusta saneli omat lukunsa. Yhdestä kunnanhallituspaikasta oli heillä luopuminen, muuten edettäisiin vanhalla sapluunalla. Pienryhmistä tiukimmin esiintyi Sitoutumattomat. He vaativat paikkaa joka lautakuntaan sis. paikka tulevaan perusturvalautakuntaan ja lisäksi valtuuston varapuheenjohtajuutta. Muiden olikin sitten tyydyttävä murusiin.
Kuvaavaa palaverille oli Keskustan poistuminen puolen tunnin jälkeen. Vaaleissa kaksi paikkaa menettänyt ja vain täpärästi yksinkertaisen enemmistön säilyttänyt ryhmä ratsasti paikalta kuin Napoleon ikään. Me muut jäimme itkemään isoveljen perään.
Viikko tästä palaverista jokseenkin sama kuvio toistui (13.11.). Oikeastaan mitään lähentymistä ei tapahtunut. Seuraavan palaverin ajankohdaksi sovittiin 21.11. ja samalla SDP sai tehtäväkseen luonnostella esityksen luottamuspaikkajaosta.
Itse tuumailimme Perussuomalaisissa, että meillä on luopuminen sivistyslautakunnasta ja tartuimme esityksessämme tarkastuslautakuntapaikkaan ohi Sitoutumattomien.
Seuraavassa palaverissa (21.11.) sovittiin lautakuntapaikkojen jaoksi seuraavanlainen sapluuna:
Kunnanvaltuuston pj Kesk, 1.vpj SDP/Kok, 2.vpj Kesk
Kunnahallitus: 4xKesk, SDP, Sit, Ps
Tarkastuslautakunta: 2xKesk, SDP, Kok, Ps
Sivistylautakunta: 4xKesk, SDP, Sit
Ympäristölautakunta: 3xKesk, Sit, Vas, Ps ja viimeinen paikka sovittavaksi Keskustan ja SDP:n kanssa.
Sosiaalilautakunta: 4xKesk, SDP, Sit, Ps
Perusturvalautakunta: 2xKesk+ varapaikat, SDP heidän varapaikalle Vas
Neuvotteluissa tavoitteemme kahdesta pysyvästä lautakuntapaikasta sekä hallituspaikasta toteutuivat, joten saatoimme olla omalta kohdaltamme tyytyväisiä. Kysyin vielä Keskustan neuvottelijalta voidaanko neuvottelutuloksesta pitää kiinni siten ettei paikkajakoihin enää kajottaisi. Pienpuolueiden paikkoihin ei saadun vastauksen perusteella puututtaisi.
Pienpuolueiden ( SDP,Kok,Vas,Ps) kesken solmittiin tekninen vaaliliitto ja siihen liittyen allekirjoitettiin sopimus ja täten siunattiin paikkajaot luottamustoimiin.
Tuon näitä neuvottelutilanteita omalta osaltani julkisuuteen, koska eräs kantava vaaliteemani oli avoin keskustelu ja läpinäkyvä päätöksenteko.
Enää ihmetyttää vain se että, valtuustoryhmät on jälleen kutsuttu koolle neuvottelemaan 3.12. Ollaankohan tehdyt päätökset repimässä auki kun ne eivät kenties sovikaan valtapuolueelle?
Palatakseni otsikon aiheeseen olen taipuvainen esittämään lautakuntapaikkojen täyttämistä varten ryhmäkohtaista suhteellista listavaalia. http://www.sprakhjalpen.fi/kokouslisatieto/ryhmakohtainen-suhteellinen-listavaali
Muutama messevä esimerkki listavaalin saloista:
Äänestämme kunnanhallituksen jäsenistä
Lista A Keskusta asettaa 7 ehdokasta paremmuusjärjestykseen
Lista B Pienpuolueet järjestys esim. SDP, Sit, Ps ja Kesk + 3 muuta nimeä (puoluetunnusten paikalla on listalla ehdokkaitten nimet)
Otettaessa huomioon voimasuhteet valtuustossa (Kesk 11 - muut 10) kysyn miten houkuttelevaa keskustalaisen on äänestää omaa nimeään (listalta B) ja päästä täten kunnanahallitukseen.
Toinen ihana vaihtoehto viisijäsenisen tarkastuslautakunnan koostumuksesta
Lista A ääniä 12, josta suhdeluvut 12, 6, 4, 3 jne
Lista B ääniä 6, josta suhdeluvut 6, 3 jne
Lista C ääniä 3, josta suhdeluvut 3; 1,5 jne
Ratkaistessa viidettä paikkaa joudutaan läpimenijä arpomaan kolmen ehdokkaan joukosta.. Nokkelaa
Valtuutettujen tärkein tehtävä on tehdä päätöksiä. Eriävien mielipiteiden vallitessa äänestetään. Hyvin yksinkertaista.
Kaikista mieluummin asioista kuitenkin sovittaisiin ja tehdyistä sopimuksista pidettäisiin kiinni.
Kuntavaalien jälkeisessä ryhmäpalaverissa neuvottelut uskottiin ryhmästämme valtuustoon valituille eli minulle ja Kuosmasen Jarille. Ja totta vieköön neuvotteluja on käytykin..
Maaningan Perussuomalaiset asetti tavoitteekseen paikan kunnanhallitukseen ja kaksi pysyvää lautakuntapaikkaa. Nämä paikat olisivat luottamustoimet sivistys- ja ympäristölautakuntaan. Sosiaalilautakunnan asemaa emme pidä pysyvänä koska ko lautakunta lopetetaan Siilisetin perusturvalautakunnan astuessa remmiin vuoden 2010 alusta.
Ensimmäisiä tunnusteluja käytiin viikko vaalien jälkeen Kokoomusryhmän kanssa. Hyvän keskustelun jatkeeksi jäi tuntuma, että pienryhmät voisivat tehdä yhteistyötä. Vasemmistoliittokin tultaisiin saamaan mukaan. Tärkein anti tapaamisessa oli tutustuminen tuleviin neuvottelukumppaneihin ja heidän tavoitteisiin.
Seuraavana torstaina (6.11.) olivatkin kaikki kaikki valtuustoryhmät koolla neuvotteluissa. Keskusta saneli omat lukunsa. Yhdestä kunnanhallituspaikasta oli heillä luopuminen, muuten edettäisiin vanhalla sapluunalla. Pienryhmistä tiukimmin esiintyi Sitoutumattomat. He vaativat paikkaa joka lautakuntaan sis. paikka tulevaan perusturvalautakuntaan ja lisäksi valtuuston varapuheenjohtajuutta. Muiden olikin sitten tyydyttävä murusiin.
Kuvaavaa palaverille oli Keskustan poistuminen puolen tunnin jälkeen. Vaaleissa kaksi paikkaa menettänyt ja vain täpärästi yksinkertaisen enemmistön säilyttänyt ryhmä ratsasti paikalta kuin Napoleon ikään. Me muut jäimme itkemään isoveljen perään.
Viikko tästä palaverista jokseenkin sama kuvio toistui (13.11.). Oikeastaan mitään lähentymistä ei tapahtunut. Seuraavan palaverin ajankohdaksi sovittiin 21.11. ja samalla SDP sai tehtäväkseen luonnostella esityksen luottamuspaikkajaosta.
Itse tuumailimme Perussuomalaisissa, että meillä on luopuminen sivistyslautakunnasta ja tartuimme esityksessämme tarkastuslautakuntapaikkaan ohi Sitoutumattomien.
Seuraavassa palaverissa (21.11.) sovittiin lautakuntapaikkojen jaoksi seuraavanlainen sapluuna:
Kunnanvaltuuston pj Kesk, 1.vpj SDP/Kok, 2.vpj Kesk
Kunnahallitus: 4xKesk, SDP, Sit, Ps
Tarkastuslautakunta: 2xKesk, SDP, Kok, Ps
Sivistylautakunta: 4xKesk, SDP, Sit
Ympäristölautakunta: 3xKesk, Sit, Vas, Ps ja viimeinen paikka sovittavaksi Keskustan ja SDP:n kanssa.
Sosiaalilautakunta: 4xKesk, SDP, Sit, Ps
Perusturvalautakunta: 2xKesk+ varapaikat, SDP heidän varapaikalle Vas
Neuvotteluissa tavoitteemme kahdesta pysyvästä lautakuntapaikasta sekä hallituspaikasta toteutuivat, joten saatoimme olla omalta kohdaltamme tyytyväisiä. Kysyin vielä Keskustan neuvottelijalta voidaanko neuvottelutuloksesta pitää kiinni siten ettei paikkajakoihin enää kajottaisi. Pienpuolueiden paikkoihin ei saadun vastauksen perusteella puututtaisi.
Pienpuolueiden ( SDP,Kok,Vas,Ps) kesken solmittiin tekninen vaaliliitto ja siihen liittyen allekirjoitettiin sopimus ja täten siunattiin paikkajaot luottamustoimiin.
Tuon näitä neuvottelutilanteita omalta osaltani julkisuuteen, koska eräs kantava vaaliteemani oli avoin keskustelu ja läpinäkyvä päätöksenteko.
Enää ihmetyttää vain se että, valtuustoryhmät on jälleen kutsuttu koolle neuvottelemaan 3.12. Ollaankohan tehdyt päätökset repimässä auki kun ne eivät kenties sovikaan valtapuolueelle?
Palatakseni otsikon aiheeseen olen taipuvainen esittämään lautakuntapaikkojen täyttämistä varten ryhmäkohtaista suhteellista listavaalia. http://www.sprakhjalpen.fi/kokouslisatieto/ryhmakohtainen-suhteellinen-listavaali
Muutama messevä esimerkki listavaalin saloista:
Äänestämme kunnanhallituksen jäsenistä
Lista A Keskusta asettaa 7 ehdokasta paremmuusjärjestykseen
Lista B Pienpuolueet järjestys esim. SDP, Sit, Ps ja Kesk + 3 muuta nimeä (puoluetunnusten paikalla on listalla ehdokkaitten nimet)
Otettaessa huomioon voimasuhteet valtuustossa (Kesk 11 - muut 10) kysyn miten houkuttelevaa keskustalaisen on äänestää omaa nimeään (listalta B) ja päästä täten kunnanahallitukseen.
Toinen ihana vaihtoehto viisijäsenisen tarkastuslautakunnan koostumuksesta
Lista A ääniä 12, josta suhdeluvut 12, 6, 4, 3 jne
Lista B ääniä 6, josta suhdeluvut 6, 3 jne
Lista C ääniä 3, josta suhdeluvut 3; 1,5 jne
Ratkaistessa viidettä paikkaa joudutaan läpimenijä arpomaan kolmen ehdokkaan joukosta.. Nokkelaa
Valtuutettujen tärkein tehtävä on tehdä päätöksiä. Eriävien mielipiteiden vallitessa äänestetään. Hyvin yksinkertaista.
Kaikista mieluummin asioista kuitenkin sovittaisiin ja tehdyistä sopimuksista pidettäisiin kiinni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)