Juhannuksen kahta puolta on kaupan alalla perinteisesti ollut alennusmyynnit. Uuden sesongin alta on vanhaksi jäävä materiaali myyty huokealla. Vanhasta on osattava luopua jotta rekit voidaan täyttää muotitavaralla.
Samalla tavoin voi miettiä toisinaan yhdistystoiminnassakin. Vanhojen on väistyttävä ajallaan uusien voimien tieltä.
Kevätkokouksen ajoittuessa juhannusta edeltävään viikonloppuun voidaan syystä pohtia järjestön onnistumista. Mitä sanovat säännöt vuosikokouksen ajankohdasta.
Tärkeämpää kuin sääntöjen yksisilmäinen noudattaminen on kuitenkin niiden tulkitseminen. Myöhästyneelle ajankohdalla voi olla syynsä. Ja onkin. Tärkeintä on pitää sääntömääräiset kokoukset.
Sisältö on kuitenkin se tärkein asia. Sitä on syytä pohtia.
Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry piti kevätkokouksen Iisalmessa 15.6.2013.
Kokouksen jossa voi sanoa kaiken menneen vähän niin ja näin tai ainakin aika paljon sinne päin.
Vuosikokousta edelsi piirihallituksen kokous. Vuosikokouksen piti alkaa klo 15.00 ja kokousta edeltää ruokailu alkaen klo 14.00.
Tietenkään kukaan ei varmistanut, että ruoka tuodaan paikalle klo 14.00. Sitähän siinä sitten odoteltiin kun selvisi että ruoka on tulossa klo 15.00. Noh, sattuuhan sitä.
Vuosikokousta päästiin aloittamaan tietenkin joskus 15.00 jälkeen, kuitenkin saman vuorokauden puolella.
Järjestäytyminen kesti siinä tunnin verran. Sen verran kestää kinastella, ovatko kaikki paikallisyhdistysten syyskokouksissaan valitsemat viralliset vuosikokousedustajat äänioikeutettuja. Joissain paikoin on vain niin vaikeaa jos Pielaveden vuosikokousedustajalle myönnetään äänioikeus. Jossain Varkauden ja Iisalmen suunnilla. Noh, sattuuhan sitä.
Vuosikokousta saapui läsnäolollaan kunnioittamaan vaalipiirimme kansanedustaja sekä puoluetoimiston edustajia. Kokousväkeä patisteltiin vieraiden puheitten ajaksi kahvinjuontiin. Pois kokoustiloista.
Joku saattasi ajatella, että tämä ei ole kovin kunnioittavaa vierailijoita kohtaan. Noh, sattuuhan sitä.
Koska istuin eturivissä, en poistunut kokoustilasta vierailijoiden puheitten aikana. Tämä saattoi olla myös kunnioitusta vierailijoita kohtaan.
Sääntömääräiset kokousasiat veivätkin sitten lopun ajasta. Melko tarkkaan. Kokoustilat oli varattu käyttöömme klo 18.00 saakka. Olihan siinä vielä sillä tavalla, että vuosikokouksen olisi pitänyt päättyä jo ennen klo 17.00 alkaakseen tällöin henkilövalintoja sisältävä piirihallituksen kokous.
Mutta venyyhän vuosikokous kun on muissa asioissa syyteltävä nämä ja nuo paikallisyhdistykset eli on kinasteltava keskenämme. Kuka vei kovaääniset, kuka hajotti tätä ja tuota paikallisyhdistystä sekä niin edelleen ja.. Noh, sattuuhan sitä.
Sitten tulikin kiire laittaa reppua pykälään. Kello kun kiisi - eikä valmista tullut. Äkkiä etsimään varalaskeutumispaikkaa vielä kolmannelle kokoukselle. Mutta. Noh, sattuuhan sitä.
Pidettiin sitten vielä piirihallituksen kokous jossa päätettiin ennalta sovittuja asioita sekä sellaisia asioita, joita ei ollut etukäteen lainkaan esityslistalla. Noh, sattuuhan sitä.
Mitä tästä kaikesta jäi käteen?
Paljonkin.
Arvomaailman alasajo - kaikkinainen ja täysimääräinen.
Moraalin rappio ja henkinen pahoinvointi.
Järjestötoiminnan alkeiden lokaan polkeminen.
Toisen ihmisen tasapuolinen (kaltoin)kohtelu ja epäkunnioittava käytös - olipa kyseessä kansanedustaja, järjestösihteeri tai rivijäsen.
Harmi kun kaikki edellämainitut asiat ovat vastoin omaa oikeuskäsitystäni ja -tajuani.
Tällaista on kuitenkin arki Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:ssä.
Mutta sattuuhan sitä.
keskiviikko 26. kesäkuuta 2013
maanantai 10. kesäkuuta 2013
Veikkoja tarvitaan tänäänkin
Tiistaina 11.6.2013 tulee kuluneeksi 100 vuotta Veikko Vennamon syntymästä. Vennamon henkilökuvaa ja virka- sekä poliittista uraa on kuvattu viime päivinä mediassa kuvin ja kirjoituksin. Viime viikonloppuna Lapinlahdella, Alapitkän kylällä sijaitsevan asutusmuseon seutuvilla sijaitsevalla Veikko Vennamon muistomerkillä vietettiin lähestyvää vuosipäivää ennakoiden muistojuhlaa.
Juhlapuheiden pääpaino oli nostaa esiin Vennamon toiminta asutustoiminnan johdossa. Tämän työn merkittävin saavutus oli tarjota sotien runtelemalle kansalle toivoa. Sotien seurauksena kotiseutunsa joutui jättämään yli 400 000 suomalaista. Heistä tuli siirtoväkeä, kuten silloin sanottiin.
Millainen on lie ollut tuon "siirtoväki" termin tunnelataus silloin. Varmasti asianomaiset saivat pahempaakin kuulla ja kärsiä pahemmastakin kuin pelkästä nimittelystä.
Ja muutakin pohdittavaa oli. Työ kävi terapiasta.
Asutustoiminnan piiriin kuului oleellisesti karjalaisväestön lisäksi rintamamiestilojen perustaminen. Sodassa rintamalla taistelleiden miesten perheille lohkottiin asutustoiminnan ohessa maat ja mökkien paikat.
Tarjoutui mahdollisuus oman elämän rakentamiseen vakiintuviin rauhan ajan oloihin.
Veikko Vennamon henkilökuvassa kietoutuu ensin virkaura valtion palveluksessa ja heti sotien jälkeen poliittinen ura kansanedustajana. Ajan tavan mukaisesti virkaura ja poliittinen ura limittyivät toisiinsa.
Kenties virkaura oli se tekijä, joka tarjosi Vennamolle hyvän tarttumapinnan siirtoväestön ja rintamamiesten arjen epäkohtiin. Tästä yhteydestä Vennamo ammensi ohjelmapuolta poliittiselle uralleen.
Alapitkän muistojuhlassa monissa aikalaiskertomuksissa merkittävää oli ihmisten henkilökohtainen yhteys Vennamoon. Kirjeitä kirjoitettiin virastoon, ministeriöön ja eduskuntaan. Henkilökohtainen vastaus Vennamolta toi helpostusta arjen huoliin ja asiat järjestyivät.
Monella kylällä puhutaan tänäkin päivänä "vennamon sillasta" tai "vennamon tiestä". Näin on ainakin ihmisten muistoissa.
Muistot ja menneiden merkkimiestemme muistaminen ovat tärkeä osa yhteisöjen sielunmaisemaa.
Tämän päivän poliittisessa päätöksenteossa Veikko Vennamon ja hänen perustamansa SMP:n perintöä mielletään jatkamaan Perussuomalaiset. Kuinka kunniakkaasti pystymme tätä perintöä viemään eteenpäin. Sen määrittelee suhteemme ympäröivään maailmaan. Hädässä olevaa on autettava - tulipa tämä mistäpäin maailmaa tahansa.
Paikallistasolla pystymme parantamaan edeltäjään nähden. Merkittävään rooliin nousee tällöin yhteistyökykymme ja -halukkuutemme muihin ryhmiin. Nurkkaan ei pidä ajautua.
Ympäröivään maailman ongelmiin emme voi tarjota ratkaisuja takarivistä. Vastuulliset paikat päätöksenteossa opettavat vastuullisiin päätöksiin.
Kaikessa kohtaa vastahangassa oleminen kuluttaa oman energian. On ymmärrettävä muidenkin pyrkivän hyvään - toisella tavalla kuin me itse. Näkemys vaikkapa siitä, että hallitus on vain kyykyttämässä kansaa, kuulunee kyllä poliittiseen termistöön, mutta ei vastaa useinkaan totuutta.
Arvokkainta SMP:n perinnössä on usko omaan työhön, omiin mahdollisuuksiin ja tukeutuminen vapaaseen demokratiakäsitykseen. Tämän päivän mitassa nuo arvot ovat kaikille ryhmille yhteisiä.
Juhlapuheiden pääpaino oli nostaa esiin Vennamon toiminta asutustoiminnan johdossa. Tämän työn merkittävin saavutus oli tarjota sotien runtelemalle kansalle toivoa. Sotien seurauksena kotiseutunsa joutui jättämään yli 400 000 suomalaista. Heistä tuli siirtoväkeä, kuten silloin sanottiin.
Millainen on lie ollut tuon "siirtoväki" termin tunnelataus silloin. Varmasti asianomaiset saivat pahempaakin kuulla ja kärsiä pahemmastakin kuin pelkästä nimittelystä.
Ja muutakin pohdittavaa oli. Työ kävi terapiasta.
Asutustoiminnan piiriin kuului oleellisesti karjalaisväestön lisäksi rintamamiestilojen perustaminen. Sodassa rintamalla taistelleiden miesten perheille lohkottiin asutustoiminnan ohessa maat ja mökkien paikat.
Tarjoutui mahdollisuus oman elämän rakentamiseen vakiintuviin rauhan ajan oloihin.
Veikko Vennamon henkilökuvassa kietoutuu ensin virkaura valtion palveluksessa ja heti sotien jälkeen poliittinen ura kansanedustajana. Ajan tavan mukaisesti virkaura ja poliittinen ura limittyivät toisiinsa.
Kenties virkaura oli se tekijä, joka tarjosi Vennamolle hyvän tarttumapinnan siirtoväestön ja rintamamiesten arjen epäkohtiin. Tästä yhteydestä Vennamo ammensi ohjelmapuolta poliittiselle uralleen.
Alapitkän muistojuhlassa monissa aikalaiskertomuksissa merkittävää oli ihmisten henkilökohtainen yhteys Vennamoon. Kirjeitä kirjoitettiin virastoon, ministeriöön ja eduskuntaan. Henkilökohtainen vastaus Vennamolta toi helpostusta arjen huoliin ja asiat järjestyivät.
Monella kylällä puhutaan tänäkin päivänä "vennamon sillasta" tai "vennamon tiestä". Näin on ainakin ihmisten muistoissa.
Muistot ja menneiden merkkimiestemme muistaminen ovat tärkeä osa yhteisöjen sielunmaisemaa.
Tämän päivän poliittisessa päätöksenteossa Veikko Vennamon ja hänen perustamansa SMP:n perintöä mielletään jatkamaan Perussuomalaiset. Kuinka kunniakkaasti pystymme tätä perintöä viemään eteenpäin. Sen määrittelee suhteemme ympäröivään maailmaan. Hädässä olevaa on autettava - tulipa tämä mistäpäin maailmaa tahansa.
Paikallistasolla pystymme parantamaan edeltäjään nähden. Merkittävään rooliin nousee tällöin yhteistyökykymme ja -halukkuutemme muihin ryhmiin. Nurkkaan ei pidä ajautua.
Ympäröivään maailman ongelmiin emme voi tarjota ratkaisuja takarivistä. Vastuulliset paikat päätöksenteossa opettavat vastuullisiin päätöksiin.
Kaikessa kohtaa vastahangassa oleminen kuluttaa oman energian. On ymmärrettävä muidenkin pyrkivän hyvään - toisella tavalla kuin me itse. Näkemys vaikkapa siitä, että hallitus on vain kyykyttämässä kansaa, kuulunee kyllä poliittiseen termistöön, mutta ei vastaa useinkaan totuutta.
Arvokkainta SMP:n perinnössä on usko omaan työhön, omiin mahdollisuuksiin ja tukeutuminen vapaaseen demokratiakäsitykseen. Tämän päivän mitassa nuo arvot ovat kaikille ryhmille yhteisiä.
keskiviikko 9. tammikuuta 2013
Syyskokoustiedote
Keiteleen
Perussuomalaiset ry TIEDOTE
6.1.13
Keiteleen
Perussuomalaiset ry:n syyskokousvalinnat
Keiteleen
Perussuomalaiset ry
päätti syyskokouksessaan 29.12.2012 seuraavista henkilövalinnoista.
Paikallisyhdistyksen puheenjohtajana jatkaa Ari Kaunisaho. Muut hallituksen jäsenet ovat Ari Eevala ja Tiina
Kaunisaho sekä heidän varajäsenet ovat Timo
Suomipuro ja Anu Eevala.
Keiteleen Perussuomalaiset ry kannustaa kuntalaisia osallistumaan luontevaan vuoropuheluun tulevista haasteista kuntakentällä.
Tällä hetkellä neljän Nilakan
yhteistoiminta-alueen kunnan muodostaman kuntakokonaisuuden mahdollisuuksiin
suhtaudutaan toiveikkaasti seuraavin varauksin.
Keiteleen Perussuomalaiset ry odottaa
keskusteluun myös kriittisempää suhtautumista. Pelkästään omassa pitäjässä
vallitseva rikkumatonkin kannatus Nilakan
kunnalle, ei yksin riitä.
Toteutuakseen Nilakan kunta edellyttää
kaikilta yhteistoiminta-alueen kunnilta vankan yhteisen tahtotilan.
Jokaiselle
kunnalle tulisi eteen pohdintoja toimintojen tehostamisesta ja uudelleenjärjestämisestä.
Myös pohdinnat siitä, jäisikö Nilakan
kunta kuitenkin vain välivaiheeksi, ovat aiheellisia. Valtiovallan
suhtautuminen Nilakan kunta –hankkeeseen ei liioin ole tiedossa. Maan
hallituksen kuntarakenneuudistuksen väestöpohjavaatimus, 20 000 asukasta,
ei ainakaan Nilakan kunta –hankkeessa tule toteutumaan.
Nilakan yhteistoiminta-alueen
murentuminenkin on otettava huomioon. Jos tällaiseen ratkaisuun päädyttäisiin,
ei mitään yksittäistä kuntaa saa syyllistää epäonnistumisesta. Samoin
tällaisessa tilanteessa on oltava selvillä vaihtoehdot siitä, minne
yhteistoiminta jatkossa suunnataan.
Maan hallituksen kaavaileman Iisalmen
liitossuunnan suhteen Keiteleen Perussuomalaiset ry on eri mieltä. Keiteleen
Perussuomalaiset ry suuntaa viime käden liitossuunnaksi mieluummin Kuopion.
Keiteleen Perussuomalaiset ry haluaa,
että odotettavissa olevat kuntarakennemuutokset vahvistaisivat maakuntaa, koko
Pohjois-Savoa. Tämä keskustelu on loistanut julkisuudessa poissaolollaan.
Muistettava on myös, että Nilakan kunta
–hanke on vasta esiselvitysasteella. Lopullinen päätös asiasta kuuluu kuntien
valtuustoille.
Keiteleellä
Perussuomalaisten valtuustoryhmä muodostaa asiaan oman kantansa
myöhemmin.
Ari Kaunisaho
puheenjohtaja
Keiteleen Perussuomalaiset ry
lauantai 3. marraskuuta 2012
Jokainen ääni on merkityksellinen
Kuntavaalit on käyty ja vaalit menivät ilmeisen hyvin. Ainakin valtakunnan julkisuudessa voittajina esiintyivät kaikki ryhmät. On ilo kuulua voittajien joukkoon.
Paikallistasolla olen ylpeä Keiteleestä ja keiteleläisistä. Pieni paikkakunta maakuntarajalla osoitti, että pitäjäväki pitää demokraattisia arvoja kunniassa. Riippumatta vaaleja edeltäneen ajan julkisesta keskustelusta, joka mielestäni vain puudutti kansalaisia, keiteleläiset äänestivät entiseen tapaan.
Äänestysaktiivisuus Keiteleellä oli jälleen maakunnan kärkeä, ollen 65,6%. Pielavesi naapurissa oli muuten toinen aktiivisuudessa (64,7% ) ja pitäjistä ainoa, jossa äänestysaktiivisuus kohosi.
Tilastokeskuksen sivuja katsoessa tulee nopeasti päätelmään siitä, että siellä missä perussuomalaiset tulivat uutena mukaan ehdolle, siellä purkautui paljon "kannatuspatoutumaa" puolueellemme. Näillä paikkakunnilla tuli eniten laskennallisia valtuustopaikkalisiä.
Isoista paikkakunnista Kuopiossa ja Siilinjärvellä tuli myös komeasti lisäpaikkoja. Onnistunut ehdokasasettelu ja sitä myöten ryhmien väliset kannatussiirtymät olivat näillä paikkakunnilla puolellamme.
Vaaleja edeltäneet kannatuslukumittaukset asettivat perussuomalaisten kannalta odotukset toteutunutta tulosta korkeammalle. Korkeimmillaan kannatuslukemat olivat silloin kun mittauksia tehtiin käyttäen kyselypohjana "jos eduskuntavaalit olisivat nyt mitä puoluetta äänestäisit?" Eduskuntavaalien ja kuntavaalien välisen ajan alkupuolella. Ennen kuin edes kuntavaalien ehdokasasettelu oli millään muotoa hahmottunut.
Ehdokasasettelun valmistuttua mielipidetiedusteluissa oltiin vielä varsin korkealla tasolla. Mutta äänestyshetkellä monen on helpompi äänestää vanhaa tuttua ja tunnetua päättäjää, valtuutettua, kuin antaa äänensä aivan uudelle, tuntemattomallekin ehdokkaalle. Kuntavaaleissa on yhtä paljon kyseessä henkilövaali kuin puoluevaali. Näin aina kun mennään paikallistasolle.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi valtakunnallisen ehdokasasettelun päättymisen aikaan, että tällä ehdokasmäärällä "voitamme varmasti perussuomalaiset". Se ei ollut paljon sanottu. Se oli osuvasti sanottu.
Jokaisella ryhmälle on ennen vaaleja tavoitteita. Osin maanläheisiä, osin varsin lennokkaitakin. Kuuta ei kuitenkaan ole tarpeen kurkottaa vaan tavoitteenasettelun on oltava innostavaa mutta jonkinlainen realismi on säilytettävä. Tällöin mahdollinen pettymys ei purkaudu hallitsemattomasti.
Olen iloinen ja nöyrän kiitollinen omasta ja ryhmämme saamasta menestyksestä ja luottamuksesta kuntavaaleissa.
Samoin siitä, että maakunnassa mentiin eteenpäin. Valtuustopaikkoja tuli röytämällä. Paikkamäärä maakunnassa yli kaksinkertaistui. Vuosi sitten olin kirjaamassa Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:n piirisihteerinä tavoitteita nyt käytyihin kuntavaaleihin.
Tavoitteena oli saada ehdokaslistat jokaiseen kuntaan. Ja tämän jälkeen tavoitella vaaleissa sellaista menestystä, että jokaiseen valtuustoon tulee valtuustaryhmä, jossa perussuomalaisen valtuutetun ei tarvitse olla yksin vaan seurana on vähintää yksi perussuomalaisen valtuustotoveri.
Emme tavoitelleet kuuta taivaalta mutta tavoitteeseen päästiin joka pitäjässä. Tästä asiasta olen iloinen. Positiivisuus on asia, jonka haluan siirtää valtuutetuillemme pitäjillä.
Myönteisesti uuteen suhtautuen ja yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa jokainen valtuutettu täyttää parhaiten sen tehtävän, mihin äänestäjät, kuntalaiset ovat heidät valinneet.
_____________________________________
Voittamisen taito mitataan siinä miten voiton hetkellä suhtautuu tappion kokeneisiin. Ylimielisyys, ylpeys tai kiusaaminen kostautuu, nopeastikin. Valtuustoon päätyneiden ohella varasijoille jääneitä tarvitaan kun lautakunta- ja muita luottamuspaikkoja täytetään.
Aiempaan kokemukseeni verraten huomaan, että moni valtuutettunakin toiminut joutui kärsimään vaaleissa paikkamenestyksen. Tappio tuntuu pahalta mutta tarjoaa se myös uusia mahdollisuuksia. Tapoja vaikuttaa on monia muitakin kuin valtuustotyö.
Omat pettymyksetkin on tullut koettua. Ei tullut, ei, minusta kirkkovaltuutettua taannoisissa seurakuntavaaleissa. Kyllä se oli otettava kasvattavana kokemuksena. Sain olla silloin mukana mukavassa joukossa laatimassa ohjelmaa ryhmällemme. Seurakuntalaisten, äänestäjien tuki meni silloin toisaalle.
Tämän takia myös häviäminen on otettava osana elämää. Ei vika ole muissa ehdokkaissa tai valituksi tulleissa. Eikä vika ole itsessäkään.
Tulos on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee. Kansanvaltainen vaalijärjestelmämme on puolustamisen arvoinen asia. Järjestelmä muovaa tuloksen äänestäjien tahdon mukaiseksi. Samoin äänestäjien tahto muovaa järjestelmää.
Aina tulos ei miellytä. Valitusosoite ja -ajankohta on kuitenkin tiedossa. Seuraavissa vaaleissa äänestetään - toivottavasti vielä entistä aktiivisemmin!
Paikallistasolla olen ylpeä Keiteleestä ja keiteleläisistä. Pieni paikkakunta maakuntarajalla osoitti, että pitäjäväki pitää demokraattisia arvoja kunniassa. Riippumatta vaaleja edeltäneen ajan julkisesta keskustelusta, joka mielestäni vain puudutti kansalaisia, keiteleläiset äänestivät entiseen tapaan.
Äänestysaktiivisuus Keiteleellä oli jälleen maakunnan kärkeä, ollen 65,6%. Pielavesi naapurissa oli muuten toinen aktiivisuudessa (64,7% ) ja pitäjistä ainoa, jossa äänestysaktiivisuus kohosi.
Tilastokeskuksen sivuja katsoessa tulee nopeasti päätelmään siitä, että siellä missä perussuomalaiset tulivat uutena mukaan ehdolle, siellä purkautui paljon "kannatuspatoutumaa" puolueellemme. Näillä paikkakunnilla tuli eniten laskennallisia valtuustopaikkalisiä.
Isoista paikkakunnista Kuopiossa ja Siilinjärvellä tuli myös komeasti lisäpaikkoja. Onnistunut ehdokasasettelu ja sitä myöten ryhmien väliset kannatussiirtymät olivat näillä paikkakunnilla puolellamme.
Vaaleja edeltäneet kannatuslukumittaukset asettivat perussuomalaisten kannalta odotukset toteutunutta tulosta korkeammalle. Korkeimmillaan kannatuslukemat olivat silloin kun mittauksia tehtiin käyttäen kyselypohjana "jos eduskuntavaalit olisivat nyt mitä puoluetta äänestäisit?" Eduskuntavaalien ja kuntavaalien välisen ajan alkupuolella. Ennen kuin edes kuntavaalien ehdokasasettelu oli millään muotoa hahmottunut.
Ehdokasasettelun valmistuttua mielipidetiedusteluissa oltiin vielä varsin korkealla tasolla. Mutta äänestyshetkellä monen on helpompi äänestää vanhaa tuttua ja tunnetua päättäjää, valtuutettua, kuin antaa äänensä aivan uudelle, tuntemattomallekin ehdokkaalle. Kuntavaaleissa on yhtä paljon kyseessä henkilövaali kuin puoluevaali. Näin aina kun mennään paikallistasolle.
Keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen totesi valtakunnallisen ehdokasasettelun päättymisen aikaan, että tällä ehdokasmäärällä "voitamme varmasti perussuomalaiset". Se ei ollut paljon sanottu. Se oli osuvasti sanottu.
Jokaisella ryhmälle on ennen vaaleja tavoitteita. Osin maanläheisiä, osin varsin lennokkaitakin. Kuuta ei kuitenkaan ole tarpeen kurkottaa vaan tavoitteenasettelun on oltava innostavaa mutta jonkinlainen realismi on säilytettävä. Tällöin mahdollinen pettymys ei purkaudu hallitsemattomasti.
Olen iloinen ja nöyrän kiitollinen omasta ja ryhmämme saamasta menestyksestä ja luottamuksesta kuntavaaleissa.
Samoin siitä, että maakunnassa mentiin eteenpäin. Valtuustopaikkoja tuli röytämällä. Paikkamäärä maakunnassa yli kaksinkertaistui. Vuosi sitten olin kirjaamassa Perussuomalaisten Pohjois-Savon piiri ry:n piirisihteerinä tavoitteita nyt käytyihin kuntavaaleihin.
Tavoitteena oli saada ehdokaslistat jokaiseen kuntaan. Ja tämän jälkeen tavoitella vaaleissa sellaista menestystä, että jokaiseen valtuustoon tulee valtuustaryhmä, jossa perussuomalaisen valtuutetun ei tarvitse olla yksin vaan seurana on vähintää yksi perussuomalaisen valtuustotoveri.
Emme tavoitelleet kuuta taivaalta mutta tavoitteeseen päästiin joka pitäjässä. Tästä asiasta olen iloinen. Positiivisuus on asia, jonka haluan siirtää valtuutetuillemme pitäjillä.
Myönteisesti uuteen suhtautuen ja yhteistyötä kaikkien ryhmien kanssa jokainen valtuutettu täyttää parhaiten sen tehtävän, mihin äänestäjät, kuntalaiset ovat heidät valinneet.
_____________________________________
Voittamisen taito mitataan siinä miten voiton hetkellä suhtautuu tappion kokeneisiin. Ylimielisyys, ylpeys tai kiusaaminen kostautuu, nopeastikin. Valtuustoon päätyneiden ohella varasijoille jääneitä tarvitaan kun lautakunta- ja muita luottamuspaikkoja täytetään.
Aiempaan kokemukseeni verraten huomaan, että moni valtuutettunakin toiminut joutui kärsimään vaaleissa paikkamenestyksen. Tappio tuntuu pahalta mutta tarjoaa se myös uusia mahdollisuuksia. Tapoja vaikuttaa on monia muitakin kuin valtuustotyö.
Omat pettymyksetkin on tullut koettua. Ei tullut, ei, minusta kirkkovaltuutettua taannoisissa seurakuntavaaleissa. Kyllä se oli otettava kasvattavana kokemuksena. Sain olla silloin mukana mukavassa joukossa laatimassa ohjelmaa ryhmällemme. Seurakuntalaisten, äänestäjien tuki meni silloin toisaalle.
Tämän takia myös häviäminen on otettava osana elämää. Ei vika ole muissa ehdokkaissa tai valituksi tulleissa. Eikä vika ole itsessäkään.
Tulos on otettava vastaan sellaisena kuin se tulee. Kansanvaltainen vaalijärjestelmämme on puolustamisen arvoinen asia. Järjestelmä muovaa tuloksen äänestäjien tahdon mukaiseksi. Samoin äänestäjien tahto muovaa järjestelmää.
Aina tulos ei miellytä. Valitusosoite ja -ajankohta on kuitenkin tiedossa. Seuraavissa vaaleissa äänestetään - toivottavasti vielä entistä aktiivisemmin!
lauantai 27. lokakuuta 2012
Äänestetään gallupit kumoon
Mielenkiintoista seurata keskustelua missä ennustetaan huomisen kuntavaalin lopputulosta. Tiedotusvälineet käyvät keskustelua verraten mielipidetiedusteluja aiempiin toteuneisiin vaalituloksiin. Näinhän sen kaiketi pitää ollakin.
Olen pohtinut vertailun problematiikkaa siltä pohjalta, mikä on mielipidetiedustelun pohjakysymys. Yleensä pian vaalien jälkeen alkaa uusi kierros. Puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen tiedusteluissa kysytään "mitä ryhmää äänestäisit jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt". Tätä jatkuu aikansa ja välissä saatetaan käydä kokonaan uudet vaalit. Alkuvuodesta käytiin presidentinvaalit.
Jatketaan näidenkin jälkeen kysymyksellä "mitä ryhmää äänestäisit jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt". Puoli vuotta ennen kuntavaaleja herätään. Herranen aika, nehän on kuntavaalit tulossa.
Kysymys muuttaa muotoaan. "Mitä ryhmää aiot äänestää kuntavaaleissa?"
Tässä ei ole sinällään mitään erikoista. On ihan mukavaa tietää mitä ryhmää kansalaiset aikovat äänestää milloinkin missäkin vaaleissa.
Hassulta tuntuu se, että kun päästään vaali-iltaan, kaikki alkaa uudestaan. Ainoastaan sillä erotuksella, että vaalitulosta ei verratakaan edellisiin vastaaviin, vertailukelpoisiin vaaleihin. Vertaisin mielelläni kuntavaalin tulosta edellisen kuntavaalin tulokseen.
Huomenna vaalipäivän iltana en ylläty kun tiedotusvälineissä verrataan vaalitulosta Perussuomalaisten osalta eduskuntavaalitulokseen.
Jos hyvin menee, sunnuntai-illan tulosta verrataan kaikkien osalta vuoden 2008 kuntavaalien tulokseen.
Keiteleellä Perussuomalaiset voittaa. Samalla voittaa kansanvaltainen järjestelmä. Täällä Keiteleellä kun ei edellisissä kuntavaaleissa ollut Perussuomalaisia lainkaan ehdolla!
Jokainen ääni Perussuomalaiselle ehdokkaalle Keiteleellä on yhtä enemmän mitä Perussuomalaiset sai edellisissä kuntavaaleissa Keiteleellä.
Äänestetään gallupankat alas!
Olen pohtinut vertailun problematiikkaa siltä pohjalta, mikä on mielipidetiedustelun pohjakysymys. Yleensä pian vaalien jälkeen alkaa uusi kierros. Puoli vuotta eduskuntavaalien jälkeen tiedusteluissa kysytään "mitä ryhmää äänestäisit jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt". Tätä jatkuu aikansa ja välissä saatetaan käydä kokonaan uudet vaalit. Alkuvuodesta käytiin presidentinvaalit.
Jatketaan näidenkin jälkeen kysymyksellä "mitä ryhmää äänestäisit jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt". Puoli vuotta ennen kuntavaaleja herätään. Herranen aika, nehän on kuntavaalit tulossa.
Kysymys muuttaa muotoaan. "Mitä ryhmää aiot äänestää kuntavaaleissa?"
Tässä ei ole sinällään mitään erikoista. On ihan mukavaa tietää mitä ryhmää kansalaiset aikovat äänestää milloinkin missäkin vaaleissa.
Hassulta tuntuu se, että kun päästään vaali-iltaan, kaikki alkaa uudestaan. Ainoastaan sillä erotuksella, että vaalitulosta ei verratakaan edellisiin vastaaviin, vertailukelpoisiin vaaleihin. Vertaisin mielelläni kuntavaalin tulosta edellisen kuntavaalin tulokseen.
Huomenna vaalipäivän iltana en ylläty kun tiedotusvälineissä verrataan vaalitulosta Perussuomalaisten osalta eduskuntavaalitulokseen.
Jos hyvin menee, sunnuntai-illan tulosta verrataan kaikkien osalta vuoden 2008 kuntavaalien tulokseen.
Keiteleellä Perussuomalaiset voittaa. Samalla voittaa kansanvaltainen järjestelmä. Täällä Keiteleellä kun ei edellisissä kuntavaaleissa ollut Perussuomalaisia lainkaan ehdolla!
Jokainen ääni Perussuomalaiselle ehdokkaalle Keiteleellä on yhtä enemmän mitä Perussuomalaiset sai edellisissä kuntavaaleissa Keiteleellä.
Äänestetään gallupankat alas!
torstai 18. lokakuuta 2012
Kampanjatunnelmia
Keiteleen Perussuomalaiset on olleet mukavasti esillä Pielavesi-Keitele -paikallislehdessä. Uskomme ilmoitusten antaneen positiivisen kuvan toiminnastamme ja olemme saaneet tapahtumissamme paljon positiivista palautetta.
Olemme järjestäneet lukuisia tapahtumia. Heinäkuussa olimme torilla piirrättämässä kuntakarttaa Pohjois-Savoon. Isoin osa karttaharjoituksiin osallistuneista piti itsenäistä Keiteleen kuntaa tai Nilakan yhteistoiminta-alueen kunnista muodostuvaa karttaharjoitelmaa houkuttavimpana vaihtoehtoina.
Elokuussa osallistuimme Keiteleen hevosystäväinseuran markkinoille sekä isännöimme Juha Väätäisen ja Kimmo Kivelän kansanedustajavierailuja.
Lokakuussa saimme olla mukana Keiteleen harjoitusraveissa ja kansanedustaja Pentti Oinonen vieraili Keiteleellä 15. lokakuuta. Tapahtumista on ollut osin kirjoituksia paikallislehdessä ja myös joka kotiin jaetussa Perussuomalaiset -lehden vaaliliitteessä.
Omaa kampanjaani vauhditin kannattajakortilla joka myös meni Keiteleen jokaiseen talouteen.
Toivon, että kampanjamme vaikuttaa keiteleläisiin äänestäjiin. Merkit ovat hyvät. Ennakkotietojen mukaan keiteleläiset ovat olleet normaaliin tapaan Pohjois-Savon ahkerimpien ennakkoäänestäjien joukossa. Mainonta on tehonnut. Äänestäjät ovat olleet liikkeellä.
Kannustan äänestäjiä edelleen aktiivisuuteen.
Äänestäkää.
Perussuomalaisia.
Tai jotakin muuta - kunhan äänestätte!
Olemme järjestäneet lukuisia tapahtumia. Heinäkuussa olimme torilla piirrättämässä kuntakarttaa Pohjois-Savoon. Isoin osa karttaharjoituksiin osallistuneista piti itsenäistä Keiteleen kuntaa tai Nilakan yhteistoiminta-alueen kunnista muodostuvaa karttaharjoitelmaa houkuttavimpana vaihtoehtoina.
Elokuussa osallistuimme Keiteleen hevosystäväinseuran markkinoille sekä isännöimme Juha Väätäisen ja Kimmo Kivelän kansanedustajavierailuja.
Lokakuussa saimme olla mukana Keiteleen harjoitusraveissa ja kansanedustaja Pentti Oinonen vieraili Keiteleellä 15. lokakuuta. Tapahtumista on ollut osin kirjoituksia paikallislehdessä ja myös joka kotiin jaetussa Perussuomalaiset -lehden vaaliliitteessä.
Omaa kampanjaani vauhditin kannattajakortilla joka myös meni Keiteleen jokaiseen talouteen.
Toivon, että kampanjamme vaikuttaa keiteleläisiin äänestäjiin. Merkit ovat hyvät. Ennakkotietojen mukaan keiteleläiset ovat olleet normaaliin tapaan Pohjois-Savon ahkerimpien ennakkoäänestäjien joukossa. Mainonta on tehonnut. Äänestäjät ovat olleet liikkeellä.
Kannustan äänestäjiä edelleen aktiivisuuteen.
Äänestäkää.
Perussuomalaisia.
Tai jotakin muuta - kunhan äänestätte!
maanantai 15. lokakuuta 2012
Paneelissa puitua
Minulla oli ilo edustaa kansalaisopiston järjestämässä vaalipaneelissa perussuomalaisia viime viikolla. Paikalla oli valtuustosalillinen kuulijoita ja ehdokkaita.
Kaikista ehdokkaita asettaneista ryhmistä oli edustaja paneelissa.
Palaute paneelista on ollut myönteistä. Panelistit onnistuivat kuulijoiden mukaan hyvin ja keskustelut käytiin hyvässä hengessä kaikkia kuunnellen ja kunnioittaen. Joissakin kohdin panelistien välillä syntyi eroja - mutta niinhän paneelissa kuuluukin olla.
Ei kaikkien tarvitse aivan yhtä puuta ollakaan.
Läsnä paneelissa oli myös paikallislehti Pielavesi-Keitele. Saamme varmasti lukea tapahtumasta keskiviikon lehdestä.
Nostan kirjoitukseeni muutamia kysymyksiä, jotka saattoivat jäädä askarruttamaan kuulijoita ja joista toivon mukaan on myös lehdessä.
Kuntaveron nostamisesta esitettiin kysymys muodossa "onko pakko nostaa kuntaveroa (19,50%) palvelujen turvaamiseksi vai onko lähdettävä karsimaan palveluita?" Vastasin että, "pakkoa ei ole - mutta vaalikauden periodilla kuntaveron nostaminen on kuitenkin todennäköistä. Valtionosuudet tullevat olemaan laskusuunnassa, palvelujen kysynnät ja kustannukset kasvussa yhdistettynä siihen, että maksajajoukko kapenee, muodostaa kuntaverolle merkittävän nousupaineen. Palvelujen karsiminen johtaa yleensä siihen, että heikommassa asemassa olevat kärsivät kaikista eniten."
"Pitäisikö Keiteleelle ottaa turvapaikan saaneita pakolaisia?" Vastasin "kyllä", näin olen vastannut aiemminkin. Turvapaikan hakijoiden kohdalla Ylä-Savossa päätettiin Iisalmessa, Lapinlahdella ja Sonkajärvellä myönteisesti. Nämä pakolaiset ovat lähinnä naisia ja lapsia ja tulossa turvaan todellista hätää, sodan jaloista. Myös Keiteleellä olisi voitu ottaa tämä humaani kanta huomioon.
Tähän asiaan linkittyy toki sekin tosiasia, ettei Keiteleellä asiasta ole missään vaiheessa virallisesti mitään päätetty. Ainakaan kunnanhallituksen tai -valtuuston pöytäkirjojen mukaan. On vain "päätetty" ei. Asia jota hämmästelin - ja hämmästelen.
Kysymykseen kuntaliitoksista ja mahdollisesti mieluisimmasta liitossuunnasta arvelin seuraavaa,
"hyvä lähtötilanne on kunnioittaa kuntalaisten tahtoa itsenäisestä Keiteleestä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain siten, että kuntataloutemme on vakaalla pohjalla. Isoin haaste tulee meilläkin olemaan perusterveyden- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen. Vaikka meillä hermot kestäisikin nousevien kustannusten kanssa, kestääkö yhteistoiminta-alueen muiden kuntien hermot. Mikä olisi silloin suuntamme? Tärkeintä asiassa on säilyttää päätökset omissa käsissä eikä alistua ylhäältä saneltuihin karttaharjoituksiin ja käskytykseen. Mutta yksinkään emme voi jäädä. Arvioin, että liitossuunta vie lopulta Kuopiota kohden."
Nämä vastaukseni saattavat selventää joitakin näkemyksiäni. Tähän blogiin tarkensin hiukan kantojani mutta asiat löytynevät varmasti myös keskiviikon paikallislehdestä samansuuntaisina.
Ehdokastyössä on kuitenkin tärkeintä vuorovaikutteisuus. Toivonkin äänestäjiltä haastetta mielipiteilleni. Ehdokasta ei pidä päästää liian helpolla!
Kaikista ehdokkaita asettaneista ryhmistä oli edustaja paneelissa.
Palaute paneelista on ollut myönteistä. Panelistit onnistuivat kuulijoiden mukaan hyvin ja keskustelut käytiin hyvässä hengessä kaikkia kuunnellen ja kunnioittaen. Joissakin kohdin panelistien välillä syntyi eroja - mutta niinhän paneelissa kuuluukin olla.
Ei kaikkien tarvitse aivan yhtä puuta ollakaan.
Läsnä paneelissa oli myös paikallislehti Pielavesi-Keitele. Saamme varmasti lukea tapahtumasta keskiviikon lehdestä.
Nostan kirjoitukseeni muutamia kysymyksiä, jotka saattoivat jäädä askarruttamaan kuulijoita ja joista toivon mukaan on myös lehdessä.
Kuntaveron nostamisesta esitettiin kysymys muodossa "onko pakko nostaa kuntaveroa (19,50%) palvelujen turvaamiseksi vai onko lähdettävä karsimaan palveluita?" Vastasin että, "pakkoa ei ole - mutta vaalikauden periodilla kuntaveron nostaminen on kuitenkin todennäköistä. Valtionosuudet tullevat olemaan laskusuunnassa, palvelujen kysynnät ja kustannukset kasvussa yhdistettynä siihen, että maksajajoukko kapenee, muodostaa kuntaverolle merkittävän nousupaineen. Palvelujen karsiminen johtaa yleensä siihen, että heikommassa asemassa olevat kärsivät kaikista eniten."
"Pitäisikö Keiteleelle ottaa turvapaikan saaneita pakolaisia?" Vastasin "kyllä", näin olen vastannut aiemminkin. Turvapaikan hakijoiden kohdalla Ylä-Savossa päätettiin Iisalmessa, Lapinlahdella ja Sonkajärvellä myönteisesti. Nämä pakolaiset ovat lähinnä naisia ja lapsia ja tulossa turvaan todellista hätää, sodan jaloista. Myös Keiteleellä olisi voitu ottaa tämä humaani kanta huomioon.
Tähän asiaan linkittyy toki sekin tosiasia, ettei Keiteleellä asiasta ole missään vaiheessa virallisesti mitään päätetty. Ainakaan kunnanhallituksen tai -valtuuston pöytäkirjojen mukaan. On vain "päätetty" ei. Asia jota hämmästelin - ja hämmästelen.
Kysymykseen kuntaliitoksista ja mahdollisesti mieluisimmasta liitossuunnasta arvelin seuraavaa,
"hyvä lähtötilanne on kunnioittaa kuntalaisten tahtoa itsenäisestä Keiteleestä. Tämä on kuitenkin mahdollista vain siten, että kuntataloutemme on vakaalla pohjalla. Isoin haaste tulee meilläkin olemaan perusterveyden- ja sosiaalipalvelujen järjestäminen. Vaikka meillä hermot kestäisikin nousevien kustannusten kanssa, kestääkö yhteistoiminta-alueen muiden kuntien hermot. Mikä olisi silloin suuntamme? Tärkeintä asiassa on säilyttää päätökset omissa käsissä eikä alistua ylhäältä saneltuihin karttaharjoituksiin ja käskytykseen. Mutta yksinkään emme voi jäädä. Arvioin, että liitossuunta vie lopulta Kuopiota kohden."
Nämä vastaukseni saattavat selventää joitakin näkemyksiäni. Tähän blogiin tarkensin hiukan kantojani mutta asiat löytynevät varmasti myös keskiviikon paikallislehdestä samansuuntaisina.
Ehdokastyössä on kuitenkin tärkeintä vuorovaikutteisuus. Toivonkin äänestäjiltä haastetta mielipiteilleni. Ehdokasta ei pidä päästää liian helpolla!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)